Hyvää iltaa,
kirjoitan muutaman sanan tähän muistikirjaan kuulakärkikynälläni. (Otin itsestäni kuvan.)
Päivä on ollut kovin kiireinen. Autettavia on ollut paljon ja päähuivini on viuhunut puolelta toiselle kiiruhtaessani auttamistyössä pitkin Kolkutan käytäviä.
Avuntarpeisia on riittänyt myös viestinlinjojen päästä. Olen koittanut tukea ja turvata tilannettaan puhelimitse, tekstiviestein ja jonkin verran myös sähköisin viestimin, vaikka meillä Kolkutassa onkin paljon sähkökatkoksia ja viestit pätkivät.
 |
| (Tämän kuvan otti eräs Helga von Köchel-V. käydessään Old Delhissä, jossa sähkötöiden kanssa ei ole niin justiinsa. Eikä kyllä monen muunkaan asian kanssa.) |
Kesken aterioinnin riksha-poika polki Kolkutan ovelle kolkuttamaan. Hänellä oli kirjekyyhkyn tuoma viesti, jossa pyydettiin minua pikaisesti lähettämään pyhää kirjallisuutta postitse kohti itää. Siis paikkakunnalle, jossa on joskus nähty leijonan kulkevan metsässä ja jossa kasvillisuus on tiheää mangrovekuusimetsää. Terveisiä vain Booky.fi- kirjakaupan kautta teokseni ostaneelle (tulossa on, kirja siis).
Puhelinvälityksen kautta tulleet suurimmat avuntarpeet ovat kuitenkin ammutut suuntaani niiltä pienokaisilta, joita hellin käsin hoitelin kotiorpokodissamme silloin, kun vaipat vielä pullottivat takapuolessaan ja tutti törötti huulien välistä.
Nyt ei pullota vaippa, eikä törötä tutti, mutta:
-pienokaisen nro 1 lapsi kärsii silmätulehduksesta (kirjekyyhky lähtetty viemään papyrus-eReseptiä kauas pohjoisille teenviljelyalueille, jotta rohdontekijä voi linimenttivarastoistaan loihtia rohdon hyvien henkien myötävaikutuksella)
-myös pienokaisen nro 2 taivaanmerkit ovat olleet epäsuotuisia ja astrologin palvelut jääneet liian vähäisiksi, sillä viisaudenhammas halkesi. Särky on kova. Parantajalle pääsee vasta huomenna, kun saadaan puita, joilla irroitusraudat voidaan kuumentaa hehkuvan punaisiksi ja päästään tulisin pihdein tarttumaan jomottavaan hammastorsoon. Apupoika auttaa vetämisessä ja likaiset lapsenpäät tungeksivat oviaukosta kauhunsekaisin katsein seuraamassa manööveriä.
Luulen, että jälkipolttoihin tarvitaan Vishnua, Shivaa ja violetinväristä possua, joka on Kolkutan seinäreliefeissä niin kovin tuttu hahmo. Namaste, namaste - tännepäin te hyvät henget, hampaansuojelijat, tännepäin!
Ihmettelenkin, ettei pienokainen numero 3 saa tähtikartan avulla etiäistä jonkinlaisesta avuntarpeesta. Mikäs häntä nyt pidättelee? Myös Iki-Vanha Vaimo vaikenee (liekö kompastunut urheiluvälineisiinsä ja viruu nyt liikuntakyvyttömänä slummin perukoilla?). Eikö apu kelpaa, vai!?
Olisin voinut hyvin auttaa vielä heitäkin, mutta odotan nyt rauhassa tähtien asennon muuttumista, jotta loputkin avuntarpeiset voivat löytää turvan sinivalkoisten siipieni suojista.
Terveisin Äiti-Helga-Teresa,
Hyvä Ihminen, avunantaja, synnyttäjä, äiti, tytär, puoliso, shamaani ja jokapaikanpirunviulu
(Kaikki maailman 50+ tukiverkkosukkahousunaiset, verkostoitukaa!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti