Älysin tänään, etten koskaan tule lukemaan tätä kirjaa, jonka ostin sairaalan kanttiinista ajat sitten.
Perustelu: se on epäuskottavasti kirjoitettu.
Vainoharha: epäilen, ettei se ole oikeasti tapahtunut niin kuin kirjassa väitetään. Että muka joku Pohjois-Koreasta Jenkkilään karannut lasteni ikäinen nuori olisi tuon kaiken raportoinut.
Höpö höpö, sanon minä. Pelkkää journalistin konfabulaatiota todennäköisesti moniaita lähteitä yhdistämällä ja lopun tarinan sidokseksi sepittämällä.
Ja niin vain meni halpaan suomalainenkin hyväuskoinen. Ja taalat tupsahti lakkariin.
Pöh.
***
Opin ruotsalaisesta naistenlehdestä (uusin Femina), että hammastahnaa ei pidä huuhdella pois vaan se tulee pitää suussa - ja niellä? Uskokoon ken haluaa, mutta istun tässä nyt kirjoittamassa posket pullollaan täynnä hammastahnaa. Syljen sen hetimiten pois, kun saan sanaisen tuubini rutistetuksi tähän virtuaalipaperille.
***
Opin Amos Ozin Fiman stooria lukiessani kuinka tärkeä kapistus penis voi olla miehelle ja kuinka mies (tässä tapauksessa siis Fima) kokee tuon "liskomaisen lisukkeen" hyväksikäyttävän hänen muuta ruhoaan jopa vuosikymmenten ajan mukavana kuljetusaluksena omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi. Kerrassaan humoristisesti Oz kuvaa paitsi em. luonnoninstrumentin oikuttelua ja toimia ihmiskunnan eloonjäämisen edistämiseksi myös sen reistailemista elimistön nestemäisen poistoliemen eritystehtävässä. Ha haa! Hauskaa sanansäilää (sivu 332-333).
***
Opin, että monisa työsuhteissa on omat sisäiset ihmissuhdeongelmansa ja luvattoman paljon on todella tehtäväänsä soveltumattomia ihmisiä aktiivisesti hakeutunut ja peräti päätynytkin esimiestehtäviin. Persoonaltaan ja ihmissuhdetaidoiltaan lahjaton esimies voi tuhota yhden työyhteisön kevyesti tosta noin vaan. Kaikki muut lähtevät, vaan kukapa sinne jää tattina paikalle, eikä lähde kulumallakaan? Juuri se, jonka ei olisi sinne pitänyt edes tullakaan! Enkä nyt puhu omasta työyhteisöstäni, joka on hengeltään mitä parhain ja täynnä lahjakkaita ja ammattitaitoisia ihmisiä tohtorista pehtooriin.
Kuulen päivittäin ihmisten murheita ja kaikenlaisia elämäntilanteita siinä sivussa, kun askartelemme varsinaisen käynnin syyn ympärillä. Voi että ihmiset on urheita! Ja kestäviä monenlaisissa kiirastulissa!
***
Nyt poskeni paisuvat kuin tuubansoittajalla ja yksikin yskänpuuska, niin voin siirtyä ikkunoiden ja seinien pesuun.
Lienee siis viisain käydä purskauttamassa hammastahna huis hiivattiin. Sanokoon ruotsalaiset naisenlehdet mitä tahansa.
Terveisin
Helga
2 kommenttia:
No ilmankos lapsenlapseni peseekin sängyssä hampaansa ja nielee hammatahnansa. Ei kuulemma tarvitse huuhtoa( asuu ruattissa) Voi äiti!
Päivittelee Leelia
Terveisiä kaikille! Nyt on vähän tuli hännässä, mutta uusi blogisivu pyörii jo alitajunnassa. terv Helga
Lähetä kommentti