lauantai 29. maaliskuuta 2014

MR Vladimiirus Pudding UN9101

Passenger: MR Vladimiirus Pudding
Flight: UN9101
From: Moscow
To: Larnaca


Huh, irtoparta kuumottaa ja hikinorot virtaa paidankaulukselle. Koneessa on hikinen tunnelma. Edessä istuu pönäkkä maatuska. Sen imelä hajuvedentuoksu turvottaa mun nenän limakalvoja. Pukutakin napit kiristää, kravatti höylää kaulaa. Hemmetin hemmetti, että piti sotkeentua tähän kaikkeen.

Huokaisen ja kurkistan koneen ikkunasta. Alapuolella välkkyy Kalugan ja Orjolin maalaisseutu. Kohta lennetään Ukrainan ilmatilaan. Tutkailen sitte ylhäältäpäin, onko pojat vielä CCCP-asetelmassa kuten me sovittiin, vai joko huojuu kirjaimet kun on viikonloppu. Ja että miltä tilanne noin päältäkatsoen ylipäätään näyttää.  Äsh. Mun päätä särkee. Stnan stna, pääsis jo eläkkeelle.

Oli Alinan älynväläys, että muljahan turistivirran mukana tähän Larnacan koneeseen ja lennän kattomaan poikia Kyprokselle. Ne asustaa siellä muuten melko mukavasti Välimeren rantamaisemissa. Ne kyöräs ruplansa Ryslandiasta turvaan pitkin Eurooppaa. Ei hullumpi idea sinällään, nyt kun aattelee, miten mullakin nyt mopo keulii.
Huokaan raskaasti. Miten tästäkin nyt luirahdetaan, mene tiedä. Jospa pojilla on joku vinkki. Vai pitääkö mun sittenkin napata koko paska, eikä tyytyä mihinkään niemennokkaan. Voiko siihen edes kunnon datsoja rakentaa niin pienelle pläntille?

Siperianhommia.
No, oonhan mä ollu monessa mukana ja kaikenlaista on tullu kokeiltua. Laitan tähän pari kuvaa, niin ymmärrätte mitä tarkotan.
Tuo kurki oli aika paha pieltävä.

Tää, kun ajelin suolakeksillä, oli aika jännä juttu sinällään, että pojilla oli siinä melko kova homma, että saatiin keksi ehjänä perille. Persus siinä joka tapauksessa oli hellänä urakan jälkeen. Tässä on linkki liikkuvaan kuvaankin ketä nyt ylipäätään kiinnostaa.  
http://whatgifs.com/wp-content/uploads/2012/03/funny-gifs-putin-on-the-ritz.gif
Sorsahommia




Tässä me ollaan Ludmilan kanssa, mutta tossa vaiheessa jo seurakunnan avioneuvonnasta sanottiin, ettei tästä mitään tule.
Olin vähän aikaa yhdessä harrastelijateatterisaki. Me tehtiin historiasarjoja.









Jotenki musta tuntuu, että mun pitäis nyt päästä tästä ukrainajutusta ulos, että voitais viettää enemmän aikaa Alinan ja pojan kanssa. Jotkut väittää, että poika olis mun, mutta miten helvetissä minä nyt voisin kaikkien maailman poikien isät tietää. Mulla on viime vuosina ollu muutenki niin kiirettä ja sekavaa, eroprosessi Ludmiilasta ja kaikki, niin eikö siinä ole jo yhdelle ihmiselle tarpeeks?


Kysyn vaan.

Kohteliaasti teidän Vladi


Ei kommentteja: