Rasputin kanssani aamulenkillä ja pari muuta hajahavaintoa

http://www.behance.net/TarjaPetrell

Tänä aamuna oli viisain sonnustautua sotisopaansa heti kukon laulettua, jos yhtään tuli edellisiltana vilkaisseeksi säätiedotuksia. Anne kauniissa harmaanmustassa mekkosessaan nimittäin lupaili sadepäivää.
Otin koiran lisäksi lenkille mukaan Rasputinin. Hän juosta hissutteli vierelläni mustassa pitkässä pseudopappisasussa parta ilmavirrassa heilahdellen ja kertoili elämäntarinaansa korvanappieni kautta.  Kyseessä on radio-ohjelma 03.02.2014 Paroneita, pyhimyksiä ja mystikoita – lobbauksen historiaa.
http://yle.fi/aihe/termi/freebase/grigori-rasputin-2819

On se ollut ihmemies!

Naistenkaatokonstinsakin on olleet sellaisia, että niistä on sittemmin otettu oppia muidenkin toimesta. Hän nähkäätten houkutteli naiset uskonnollisin perustein kallelleen puhumalla niin, että ensin pitää tehdä syntiä, jotta sitä voi sitten mitä riemullisin mielin katua ja pyytää anteeksi. Hänen touhuistaan ovat aikalaiset kirjoittaneet, ettei hän mielellään lähettänyt naista autamatta luotaan. Hauskaa! Äijä oli kuulemma melkoinen eroottinen sankari. Aikalaiset kirjoittavat, että " hysteeriset, hermoiltaan häiriintyneet ja eroottiseesti veltot naiset olivat kuin luodut kerääntymään tämäntyyppisen miehen hoiviin." Melko veitikka!

***

Tämä kirja käsittelee myös uskomisen ja seksuaalisuuden yhteyttä, joskin täysin toiselta kantilta. Maija joutui lapsena lestadiolaisyhteisössä kammottavan hyväksikäytön uhriksi ja vasta vanhempana tohti ottaa asian puheeksi, kuten oikein olikin, että edes joskus. Olen nyt kirjan puolivälissä. En pidä kirjasta. En tarkoita sen ahdistavaa aihetta vaan ahdistavaa circulus vitiosusta johon ainakin kirjan alkuosa jumiutuu. Krooninen katkeruus rikoksesta ja rikoksentekijöiden pääsy ilman rangaistusta pitää Maijan elämää polttavissa pihdeissään. Selvästikään lestadiolaisyhteisö ei kykene ongelmatilannetta hyväuskoisesta yrittämisestä huolimatta ratkaisemaan. Lukija alkaa ahdistua kun mitään ratkaisun valoa ei löydy. 

Olisiko löydettävissäkään? Maijan tarina on kuin nurkkaan maalattu: voiko vääryys ikinä tulla selvitetyksi suljetun uskonnollisen liikkeen sisällä, kun kanssakäyminen suuntautuu liikkeen sisälle? Seuroissa, suviseuroissa ja sukujuhlissa pyörivät myös pedofiilirikolliset miehet vuodesta toiseen. Kun uhrin vanhempien yhteisöuskollisuuden tai ymmärtämättömyyden vuoksi asia aikanaan jäi viemättä rikosoikeuteen, eikä anteeksikaan voi antaa, on kyseessä pattitilanne. Toisaalta Maija ei halua liikkeestä irrottautua, kun edelleen kantaa elävää uskoa sydämessään liikkeeseen kuuluvista rikollisista huolimatta. 

Onko tälläisessä rikoksessa ylipäätään anteeksiantoa? Lestadiolaisten Jumala kyllä antaa anteeksi heidän käsityksensä mukaisesti, mutta antaako ihminen?

Kirjan loppuosan päälle lankeaakin melkoinen paine: jääkö Maija ikuiseen katkeruuteen? 

Nähdäkseni muuta ratkaisua tähän ei ole kuin että jompi kumpi lähtee liikkeestä, Maija tai pedofiilimiehet. Mutta minne?

***

Kävi vielä jälkikäteen mielessä siitä Anna Kontulan esittämästä romanialaiskerjäläisten asuntoihin ohjaamisesta ja kolmen kuukauden kuluttua sosiaaliturvan saamisesta, että voisiko tätä kiertotietä soveltaa suomalaisiin syrjäytyneisiin ja asunnottomiin? Tutkimuksen mukaan (ja kuulin tämän myös taannoin työvoimaviranomaiselta) iso osa ei kykene tai osaa hakea itselleen mitään sosiaalietuuksia vaan kituuttavat kurjissa olosuhteissa? 

Voisiko toisten nurkissa asustaville tai syrjäytyneille hommata oman asunnon ja sitä kautta kolmen kuukauden säännöllä saisivat viranomaistyönä toppatakit ja jääkaappiin ruokaa sekä tilille vähän käyttörahaa?

Aloitettaisiko tästä ensin? Vai onko tämä porukka vieraskoreuden ulkopuolella?

***

Katsotaanpa lopuksi, onko malesialaiskoneesta löytynyt edes juomakärryä.

AFP News – 28 minutes ago

"Malaysia said Sunday it had received new satellite images from France showing floating objects in the search area for a missing Malaysian jet in the southern Indian Ocean."

Meressä näyttää kelluvan paljon tavaraa. Se on käynyt ilmi päivien saatossa. Roinaa ajelehtii jopa niinkin kaukaisessa paikassa kuin Intian valtameri. Muistan Air Francen koneen kadotessa sanotun, että jos jokin paikka on, jonne haluaa hävittää lentokoneen lopullisesti, niin se on Intian valtameri. Tämä taitaa nyt aika tavalla käydä toteen.

Tänne kun kulkunsa suuntaa ja katoaa, niin ei koirat perään hauku.

Pyhäpäivän toivotuksin,

Helga