Biljardeja ja pyramidihuijausepäilyjä

Motto: älä jätä lomallakaan selvittämättä sitä, minkä voi lomalla selvittää.

Tämä mies on Mark Hughes, joka perusti Herbalife-yrityksen. Myyntityö alkoi auton takaluukkumyymälän kautta. Mark kuoli  44-vuotiaana lääkkeiden ja alkoholin yliannostukseen (lähde: Wikipedia. http://en.wikipedia.org/wiki/Herbalife). Bisnesideana on myydä verkostomarkkinoinnin kautta valmisteita, joidenka myyjä kertoo olevan terveellisiä. Valmisteet on yhdistetty maksan menetyksiin, minkä yritys kiistää. Asiasta on julkaistu tutkimus arvostetussa maksasairauksien lehdessä (Journal of Hepatology). Olen lukenut artikkelin sen ilmestyttyä vuonna 2007. Lehdellä ei ole kilpailevia tuotteita myynnissä, eikä mitään erityistä syytä pyrkiä vahingoittamaan mitään yritystä.
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Herbalife

Herbalifen myynti vuonna 2012 oli runsaat 4 000 000 000 000 000 eli 4 000 miljardia dollaria. Suomen valtion budjetti oli viime vuonna 54,1 miljardia, joten Herbalifen vuotuinen myynti on noin 74 kertaa Suomen valtion budjetin suuruinen.

Tämän vuoden maaliskuussa U.S.A:n kauppaministeriö on aloittanut tutkinnan koskien Herbalifen liiketoiminnan mahdollista pyramidihuijaustaustaa. On esitetty epäilyjä, että myyntiketjussa alimpana olevat menettävät rahansa Herbalifen jälleenmyyjinä. Tutkinnan arvellaan kestävän 1-1 1/2 vuotta. Kyseessä on siis vasta tutkinta, mitään tuloksia siitä ei vielä ole olemassa.

Tämä Herbalifesta. Täällä oleva venäläis- ja aasialaistaustainen sakki lienee jonkinlaisella palkintomatkalla (tuotteliaasta myyntityöstä?). Tämä on minun arveluni, joka perustuu tiettyihin havaintoihin ja on siis pelkkä arvelu.

@@@

Tänään sain pelata hauskassa, iäkkäässä brittiporukassa. Huumori-ihmisiä :) Iältään olivat 70-80- vuotiaita ja yksi rouvista kertoi alkaneensa pelata edesmenneen miehensä seuraksi 26-vuotiaana. Hän oli nyt arviolta noin 70-vuotias. Ilmankos svingi olikin kuin kilpapelaajalla, joskin tietysti ranka jo vähän kankeampi. Myös seurassani pelannut kasikymppinen pappa löi upeita lyöntejä siitä huolimatta, että hänellä oli melko vänkkyräinen selkä eli skolioosi.
"Where do you have tour balls?!" huudahdin.
"My balls are safe!" hän hekotteli ja lisäsi: "When my balls are ok, I am ok. We are one, you see!"

@@@

Sain myös viettää tovin aikaa saksalaisseurassa. Kolopalloilijoille tyypilliseen tapaan siinä vertailtiin pelipaikkoja ja vaihdettiin kokemuksia eri maiden peliolosuhteista. Eipä ollut vaikea arvata, mikä oli saksalainen lähtökohta pelikenttävertailussa. Hinta tietysti. Espanjassa ei kuulemma kannata pelata, kun siellä on niin kalliit kentät. Tjaah, sanoin minä. Saksalaiset jatkoivat hintavertailujaan ja tarkan markan "oiro"- ihmisiä he ovat, tottavie. Mutta ei kai siinä mitään pahaa ole. Rahalleen pitää kai kaikkien saada maksimaalinen vastine ja jokainen kantaa omaa stressiään kuka mistäkin asiasta. Saksalainen taloudellisuudesta, suomalainen ... mistä? En heti keksi, mutta varmaan yhteinen nimittäjä sillekin löytyy.

@@@

Kelit on suosineet ja ruoka on hyvää. Mitäpä sitä ihminen muuta kaipaa elämältään. Paitsi kotiin pikkuhiljaa. Muttei vielä...

t. Helga