Omenankukkia oli netti eiliseen saakka pullollaan. Kukkia siellä, kukkia täällä! Ja entäs nyt: istun avoimen keittiönikkunan äärellä ja sieltä puhkuu kylmä henkäys punajuurihöyryä täynnä olevaan keittiöön.
Punajuurikeitto
1 pussi punajuuria
2 omenaa
2 voissa kuullotettua sipulia
2 perunaa
2 kanafondia
1 vihannesfondi
2 tl suolaa (about)
3-4 rkl vaaleaa Maizenaa
ripaus inkifäärää
läjä roseepippureita
2 dl kahvikermaa
1,5 litraa vettä
Ainekset ovat hölkkäämässä keskenään kolisevan kattilan alla, sillä liesi huutaa punaisella. Syy: yritän ehtiä ajoissa nukkumaan.
Soseutan ainesosat, paiskaan kerman yöpeitoksi soseelle ja häivyn petiin itsekin.
Ohje on mukaelma Kotilieden nettiohjeesta, mausta ei harmainta haisuakaan tässä vaiheessa. Lisäilen sitten mausteita sen mukaan, miltä vaikuttaa.
***
Elämä on sellaista, että väliin ollaan lomalla kovinkin taajaan ja sitten mennään ravihevosena kurveissa niin, että kärryistä pyörät sinkoilee.
Kumma, etten juuri koskaan koe itseäni kiireiseksi*? Jokin psyykkinen vajaus kai sekin on. Minulla on tovereita ja ystäviä, joilla pelkkä kiireen hokeminen vie siinä määrin aikaa, että kiire puskee niskaan jo siitäkin syystä. Ja kiire niillä on aina. Terveisiä vaan heille!
Ehkä yksinkertaisesti ummistan silmäni joiltakin asioilta, jätän väliin, laiminlyön? Useampi projekti on kerta kaikkiaan jäänyt nk. vaiheeseen siksi, että olen alitajuisesti ajatellut, että antaapa olla. Vanhuusko painaa hyppäävän käpälässä vai realiteetit valtaavat alaa pääkopan koneistossa?
***
Edellä esitetylle todisteeksi käyköön tämä päivä. Paiskin hommia kahdeksan tuntia lyhyellä ruokatauolla ja iltapäivän juoksuteekuppihörsyillä. Kaaduin kotiin, latasin ruokapöydälle apetta ja kellahdin sitten hyvin palvelleena sohvalle usean tunnin nokosille virotakseni siitä punajuurikeiton tekoon, kameran kuvien perkaamiseen ja vasemmalla kädellä teen aamuksi smoothieta. Minähän en aamuisin jouda - koska en ole mitenkään kiireinen* - syömään aamupalaa, vaan sen korvaa autossa työmatkalla hörpitty smoothie... Oliko joku ristiriita tässä, jätän lukijan pääteltäväksi.
***
Nyt punajuurille kyytiä Bamixilla. Kuvassa kaverukset punajuuri, omena ja sipuli ennen giljotiinia. Tuo on niin kuin parikkalalainen Sikakeitto eli Sikakeitti.
Punajuuret poskillenne,
Helga
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti