Hevoshommia ja arkiajattelijan sosiologiaa

Kuva: Helga

Hyvän tähden, kuinka rentouttava ja voimaannuttava iltapäivä!

Menin töihin aamuvarhain. Tervehdin työtovereita kahvihuoneessa, mutten jäänyt aamukahville heidän kanssaan, vaan kiikutin kuppini tietokoneen viereen työtehtävien äärelle. Käänsin turboruuvin kaakkoon ja aloin paahtaa hommia. Tavoite: päästä ajoissa töistä.

Mikä oli tähdellinen ja arvokas meno, joka pisti hihat heilumaan ja työtakin helmat lepattamaan?

Se oli hevonen!

Kaarsin töistä tallille, riipaisin shapsit kinttuihin ja astahdin talliin. Kas: siellä hepo jo odotti kiiltäväksi harjattuna kahden puolen leukapielistään kiinni seinärenkuloissa odottamassa satulaa, suitsia ja nilkkasuojia. Reippahasti vermeet hevon niskaan ja kopoti kopsis kentälle. Uljas eläin! Jakkara viereen ja kiepsahdus selkään. Voi mikä rentouttava eläintuokio!

Vielä on nähkääs joku hippunen vanhoja muistikuvia tallella hevosen kanssa toimimisesta, mutta hiki siinä joka tapauksessa valui pitkin selkää ennen kuin harjoitus saatiin päätökseen.

Kiitos ja kumarrus hevoselle! 

Seuraava kohtaaminen on muutaman päivän päästä. Tarkoitus on nyt makustella vanhaa harrastusta, josta aikanaan jäi vähän pelkotilaakin muutamien vaaratilanteiden vuoksi.

Pelko on joka tapauksessa tarkoitettu voitettavaksi, asiassa kuin asiassa.

(Katson nyt jonkin aikaa, miltä vaikuttaa eli onko vanhasta enää hevosnaiseksi ja ratsastuksesta talvilajiksi. Otan päivän kerrallaan.)

@@@

Tuohon aiemmin mainittuun yläluokka-asiaan vielä sen verran, että ans kattoo, mitä Laura Kolben kirja tuo viisautta ja ymmärrystä asiaan.

Yläluokka-käsite joka tapauksessa on kahtalainen aivan kuten monet sanat, joilla on merkityksensä sekä arkipuheessa (esim. ”valta”) että yhteiskuntatieteissä kuten sosiologiassa.

Sosiologia on muuten mielenkiintoinen tieteenhaara, joka tutkii nimenomaan (ja muun muassa) yhteiskuntaluokkia. Wikipedia sanoo sosiologiasta näin:

” Sosiologia on yhteiskuntatiede, jonka tutkimuskohteena on ihmisten keskinäinen vuorovaikutus, sosiaalinen toiminta yhteisöissä ja kokonaisten yhteiskuntien rakenteen ja toiminnan tutkimus.”

…ja luokasta näin:

” samassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten muodostama ryhmä.”

Me tavalliset pulliaiset, joilta puuttuu sosiologin koulutus käsitämme kukin omalla tavallamme esimerkiksi sanat identiteetti, perhe, arvot, sosiaaliluokka jne.  Tästä johtuen me  käytämme niitä melko vapaasti ikään kuin ne merkitsisivät kaikille ihmisille samaa. Mutta näin se ei ole.

Sosiologiassa yhteiskuntaluokka on tarkkaan määritelty ja esim. ”yläluokka” on sosiologinen käsite ilman mitään erityisiä arvolatauksia (kuten esim. ”fiinimpiä”, ”rikkaampia”, ”parempia” jne.). Yhteiskuntatieteissä yläluokka ei siis ole mikään ”Wahlroos” tai ne henkilöt, jotka turkulaisten, maanviljelijöiden tai Virtasten mielestä ovat yläluokkaa vaan se on ryhmä, joka voidaan määritellä niin antiikin ajan yhteiskunnasta kuin nykypäivän yhteiskunnastakin.

(Tarkat määritelmät löytyvät alan oppikirjoista. Sosiologian oppikirjojen klassikko on ainakin Antti Eskolan kirjoittama ”Sosiologia”, nykyoppikirjoja en tiedä.)

Sanalla sanoen: yläluokka ei ole mikään ”musta tuntuu”-juttu tai ”musta tuntuu, ettei sitä ole”- juttu.

Toki – ja kuten sanottu – jokaisella saa olla myös arkikäsitys asioista, eihän tämä mitään tieteellistä debattia ole tämä ihmiselämä. Mutta se on oma määritelmäni ja näkemykseni meillä kullakin, ei mikään laajempi tieto.

Kuva: Helga ite otti

Kun siis kiepsahdetaan tieteen puolelle, on käsitteet määriteltävä. Muuten ei voi tutkia mitään, kun yhdelle jänis tarkoittaa kania, toiselle rusakkoa ja kolmannelle aropupua. Käsitteet täytyy sen vuoksi tieteessä tarkkaan määritellä, jotta tiedetään, mitä tarkkaan ottaen tutkitaan ja mistä tarkkaan ottaen puhutaan.

(Tämähän on usein arkikeskustelussa juuri se solmukohta, johon monet inttämiset jumiutuvat. Jokainen keskustelija onkin käsittänyt asian lähtökohtaisesti vähän eri tavalla ja jokainen luulee, että tuo toinen tarkoittaa aidanseipäillä sellaisia harmaita, puisia tikkuja vaikka toinen tarkoittaakin betonisia pilareita jne. )

…Joko torkahditte? Ymmärrän J

 Yritän tässä vain selittää eroa arkiajattelun ja tieteellisen ajattelutavan välillä ja havainnollistaa sitä. Älköön kukaan tiede- tai antitiedeihminen pahastuko. En ole mikään tieteenfilosofian oppimestari. Uskalla kuitenkin sen verran raottaa savuverhoa, että olen joskus uhrannut yliopiston käytävillä ajatuksia yhteiskuntatieteille, eikä viimeisimmistä innostuksista ole kauaakaan. Ne ovat tosi mielenkiintoinen oppiaihe. Salaisuus ei kuitenkaan taida olla, että leipäni saan luonnontieteisiin pohjautuvalta alalta (jossa sosiologiaa EI yhtenäkään työpäivänä pääse pakoon! ).

Liputan siis sosiologialle! Sitten kun olen eläkkeellä, niin….

@@@

Nyt  kutsuu Vienan Karjala. Antti Tuuri jo kulkee Rukajärvelle päin ja huutelee tulemaan. Pyöräytän jalkarätit sorkkiini, nykäisen nahkasaappaat jalkaani, nostan aseen selkään, nakkaan repun olalle ja lähden marssimaan kohti sotatantereita. Rukivehr!

(Maitokärryiltä pudonneille tiedoksi: luen Antti Tuurin kirjaa ja tämä höpötys on sitä perua.)

Auf Viederhöhren!

Helga