Metsän havinaa, kaapeleita ja bensaa suonissa

Kuva netistä, oma samanlainen mutta...

Riensin työstä rasittuneena rakkeineni metsäpoluille kamera kaulassani ja näpsin metsän kauneudesta mielestäni rentouttavia kuvia, joita ajattelin tarjoilla teille päivän virkistykseksi.

Mutta kas ja nääs, tekniset vastoinkäymisethän suorastaan vainoavat meikäläistä. Kuvien siirto ei onnistunut, koska:
- poikani "lainasi" kuukausia sitten kamerani USB-piuhan, eikä sitä sen koomin ole näkynyt, joten
- ostin Gigantista uuden (kun vielä olin heidän asikkaanaan, viittaan aiempaan juttuuni minua tylyttävästä giganttipojasta)
- kotona havaitsin sen olevan väärä, joten
- palautin piuhan Giganttiin ja sain tilalle mini-USBin, joka
- on nyt hukassa, joten
- aattelin imuttaa kuvat kamerassani olevan WiFi:n avulla kotiverkon kautta kuva-arkistoon, mutta
- en tiedä missä WiFi-lootan salasana on ja
- henkilö, jolla se on (isäntä) on matkoilla.

Puuh ja huuh!
Näin ollen joudun valitettavasti köyhdyttämään loistokasta juttuani netistä imuroiduilla kuvilla. Kiitos paljon kuvien ottajille.

@@@

Kuva netistä ja lehtikuusia, joita nyt ei maamme villimetsissä niin vain kasvakaan,
toki jossainpäin nähdään suomalaismetsissä näitäkin varmaan.

Metsäpolku imi kaksikkoamme vauhdilla eteenpäin yli kivien ja juurakoiden. Paahdoin puolijuoksua narunjatkona koiran hajumaailman perässä. Hurtta oli täpinöissään ja kietoutui aika ajoin remmeineen pusikoihin ja pikkukuusiin, joista sitä sai irrotella.

Paluumatkalla vastaan pyyhälsi nainen juoksutrikoissa koiransa kanssa. Singahdettiin eläinystäväni kanssa pusikkoon hänen ja toheltavan koiransa tieltä. Hekottelin naiselle, että "Terve! Väistämme tänne kun minunkin koirani on täynnä energiaa!" Nainen ei vastannut, vaan mulkaisi meitä jatkaen menoaan kintereet sinkuen.

Palailtiin siitä sitten koiran kanssa hissukseen autolle. Havaitsin naisen auton omani vieressä. 

Auton peruutuspeilistä roikkui kirkkaanpunainen sydän.

@@@

Politiikkaa

Minkä...takia...Olli...Rehn... tiputtelee... sanansa... yksi... tellen? ... Ajatteleeko ... hän... että... vääntää... asiaa ... rauta...langasta ...meille ...ääliöille?
Vai... katosiko...Olli... boylta ... suomen... kielen ... sanat ... EU... hommeleissa... ja... joutuu... siksi ... miettimään ... joka...sanan...erikseen?
Olli ... antaa ... paskan... tärkeän ... kuvan ... itsestään. ... Ei ... voi ... mitään.

Ollin...oppi...vuodet

Ja tuosta Soinista sanoisin kyllä, että on se sutki mies! Väykyttää ja viisastelee talousasioista oppositiossa vuosikaudet ja kun pääsisi puheitaan toteuttamaan valtionvarainministeriössä, niin luirahtaa ulkoministeriksi. 

No, on sekin tärkeä pesti näin aikoina. Ja kun eilen sain silmilleni räyhäävän ja vaativaisen henkilön, joka ei ollut suomalaista alkuperää, niin tuli kyllä Soinin puolue mieleen. Osa näistä potilaista on todella haasteellisia, mikä on rehellisesti sanottava. Siis jos tässä maassa ylipäätään vielä arvostetaan rehellisyyttä, kuten joskus on arvostettu. 

Ja ennen kuin joku vetää nyt herneet tästäkin, niin sanon, että työtovereina on pitkin matkaa ollut ei-suomalaista alkuperää olevia kollegoita eri kansallisuuksista ja maanosista ja on nytkin. Tulen heidän kanssaan erinomaisesti juttuun, jos ovat kunnon työihmisiä, osaavat ammattinsa, kantavat vastuuta työstään ja osaavat sitä kieltä mitä potilaat puhuvat (ei auta potilaita, jos viroksi vääntää tai swahilia rupattaa). Afrikkalaistaustainen kollega on juuri nyt aivan lähipiirissä. Loistava työtoveri, työteliäs ja vastuunsa kantava.

@@@

Anteeksi sinä nuorehko mies kylmäaseman bensatankilla! 
Katsos, minä en tiennyt kummalla puolella isännän autossa on bensatankki ja piti vähän luirahtaa edestäsi tankkipistoolille. Katsos kun aattelin, että jonotat sille toiselle tankille kun olit parkkeerannut vähän niinkö tankkien välimaastoon, etkä oikeen selkeästi kummallekaan tankille. Pähkäsin, että autossasi täytyy olla bensapistoolin mentävä reikä vasemmalla puolella ja kruisaat sille puolelle. Mutta onko bensatankin luukut ylipäätään koskaan kuskin puolella? Katsos, ei naisautonkuljettaja voi sitä tietää.
Noo, en ollut huomaavinanikaan murhaavaa katsettasi kun nousit sitten autostasi tankillesi. Laitan pikapuoliin punaisen sydämen peruutuspeiliin roikkuman. Ihan sinua varten. :D

Sinun,

Helga

Ps. seuraavassa blogissa on ihan pakko muistaa kertoa siitä, mitä tunteita heräsi saatuani vinkin katsoa Etuovi.comista eräässä eteläsuomalaisessa kaupungissa myynnissä olevaa 80-luvulla rakennettua asuntoa - meidän entistä asuntoamme! :D
"Oh-hoh, onpas hieman muuttunut!" huudahti mieheni ja lisäsi: "...eikä ainakaan huonompaan suuntaan!"