Herrattu sentään, että meitsiä on alkanut ottaa koteloon nuo kotelohameiset naikkoset, jotka on ammatiltaan television ohjelmakuuluttajia. Olen noin tuhat kertaa - no daa! - sanonut niille suorat sanat ruudun takaa - ja asiasta. Mutta ne ei ota kuuleviin korviinsakaan.
Ai mikäkö mättää?
No, otetaan nyt esimerkiksi vaikka tänään alueuutiset, jotka meni jonnekin päin Suomenniemeä. (Kattelen ne usein ja varmuuden vuoksi kaikki, niin pysyy kärryillä Lappeenrannan seudun sähkölinjoista ja muista oleellisista asioista, joita maassa on meneillään.)
Mutta että se, että tyyppi hymyilee läpi uutistenluvun kuin harava olipa uutinen mikä tahansa, niin se pitäis kyllä lailla kieltää ja siirtää tuommoiset diivailevat ja yleisön kanssa flirttailevat muovinaamalukijat naistenlehtien kansiin töihin. Näin sanon mä.
Yksikin jo telkkariruudun sisäpuolelle melkein naamastaan urat jättänyt pulustelija seisoskelee ständillä kuin nojaisi baaritiskiin ja olisi siinä juuri iskemässä elämänsä miestä. Keikuttelee lanteitaan ja keimailee yleisölle. Ja vaikka olis kuuluttamassa Ranskan terroristeista kertovaa dokumenttia alkavaksi, niin muikistelee, kehrää hyrisevällä äänellä ja muljuilee ruhoaan puolelta toiselle.Onpa otsaa!
Ja se yksi toimittajakin kyllä ottaa niin pattiin. Ei osaa sanoa S-kirjainta, vaikka on harjoitellut sitä televisiossani jo vuosikausia. Mutta ei. Lespaa ja liudentaa kuin pahaiset murrosikätytöt. Olen sata kertaa aikain saatossa huutanut sille, että koittaa nyt hyvän tähden opetella pois tuosta lespaamisesta! Mutta ei auta: se ilmestyy taas seuraavana iltana akkunan taakse läsyttämään ja isäntä huutaa olohuoneesta voitonriemuisena, että "Tuu kattomaan, täällä on Ritsa!" Isäntä kun on siihen lässyttäjään niin kovin mielistynyt varmaan siksikin, että se ottaa meikäläistä kupoliin. (Vaan eipä näe isäntä sitä lässyä tällä hetkellä).
 |
| contentdives.com |
Kyllä näinä aikoina kaipaa kunnon Teija Sopasta tahi Leena Rousekkia johtamaan puhetta toosaikkunan takaa! Eikä mitään kotkottavia eikä hyristeleviä entisiä pimatsuja.
Ja jämpti on näin.
t. Helga,
jonka pää on tukossa flunssan takia ja ajatukset vain kumisevat kallon sisällä. (Ja sitähän ei huomaa mistään, eikö totta.)
4 kommenttia:
Heh, heh. Mies on kanssa raivostunut meidän alueen naisuutistenlukijaan, joka kanssa hymyilee koko ajan. "Miksi sen pitää koko ajan olla suupielet korvissa?" mies kysyy. Minä olen yrittänyt puolustella, että hermostuneena ja jännittäessään sitä usein tulee kasvoille sellainen jäykistynyt hymy.
Heippa Helga!
Niinpä niin! Minäkin yhtenä päivänä katselin kaikenlaisia paikallisuutisia ja kiinnitin ihan kummissani, ärtyneenä ja kiukkuisena huomioni yhteen uutistenlukijattareen, kun hän kertoili ranskalaisiin osuneista kauhistuttavista jutuista. Eiköhän tämä onneton kaunotar siellä hymyillyt koko kertomuksensa ajan kuin ainakin missikilpailuun osallistujat. Kyllä ajattelin, että miten kehtaakin...miten kerrassaan!!! Ei siis minkäänlaisia käytöstapoja. Kuka meistä menee naama iloisessa ja suloisessa hymyssä vaikkapa valittelemaan surua kenellekään sillä ilmeellä. Nii-i. Ei kukaan. - Toivoisin kovasti, että ohjelmapäällikkö tai mikä lie onkaan, voisi ystävällisesti pikkuisen opastaa mainittua henkilöä käytöstavoista, kun ei ole kukaan tähän mennessä neuvojaan antanut.
Sitten palailen tuohon edellisessä jutussasi oikein elävästi kertomaasi itselleni niin tuttuun juttuun. Äitini kuoli ihan täyspäisenä yhtäkkisesti, mutta isän kanssa oli kyllä aikamoista touhua.
Olin tietysti silloin vielä työelämässä mukana, joten siitä lähdettiin. Isä dementoitui vähitellen ja minä tietysti ainoana lapsena samalla paikkakunnalla asuvana sain ilon päivin ja usein myöskin öin vastaanottaa puheluita mitä eriskummallisimmista syistä. Milloin hän oli soittanut poliisit paikalle, kun "yks mies uhkailoo minnuu" (Speden speleissä kuvattiin, miten joku teleskooppivartisella keihäällä yritti saada sitä mahdollisimman pitkälle), milloin oli joku varastanut sitä ja tätä, milloin naapurit porasivat seiniin klo 3 yöllä, milloin mitäkin.
Jouduin myös vakoilemaan hänen hygieniapuoltaan ja muita kotijuttuja. Kerran kurkkasin mikroon, että onkohan kodinhoitaja muistanut pestä sitä. Mikro oli alumiinivuokan mikrottamisen jälkeen varmaan syttynyt sisäpuolelta tuleen ja se oli mustalla hiilloksella koko mikro. Onneksi se "ruoka" oli unohtunut sinne. Olisi vielä avannut sen kesken kaikkien myrkyllisten savujen muodostumisen ja syttynyt koko laite päältäkin ilmiliekkeihin verhoista puhumattakaan.
No, otin mikron kainaloon ja kiikutin sen autoon ja kaatopaikalle.
Ynnä muuta ynnä muuta, kunnes lopulta hänelle löytyi paikka, mihin hänet sitten muutettiin. Onneksi isä sai oikein ihastuttavan omahoitajan siellä, josta hän kovasti piti. Kosikin tätä monta kertaa.
Tälläistä on, kun vanhuksia halutaan pitää mahdollisimman kauan kotona. Ajatus on hieno, mutta kun se ei vaan kaikkien kohdalla oikein toimi.
Oho, tulipas pitkä juttu.
Joka tapauksessa iloista rospuuttoa. Yritetään jotenkin taas selvitä tästä pimeydestä ja typerästä ajasta. Viikonloppuna tuli tännekin lunta, joten maisema ja mieli kirkastuivat kovasti. Tänään se lumi onkin sulanut. Ei kun kynttilöitä palamaan ja kirja käteen.
Jatkoja!
Monni
Juuri eilen juteltiin, että ennen tärkeät päikallisuutiset on menettäneet kiinnostuksen. Hymyillen luettu litania menee ohi..Sanoja sanojen perään.. Ainoastaan harvoin lukevalla miehellä on ote luettuun.
Ennen odotetut alueuutiset on nykyään sivusilmällä vilkaistu. Kohta ei edes kanavaa avata!
Justiinsa näin! Monnin ja anonyymin kanssa on varmaan katsottu samoja uutisia :)
Mulla on tosiaan yksi vakiotv-kuuluttaja, jonka kehräävää, maireaa, flirttailevaa ja viekottelevaa stailia en voi äkeentymättä katsoa. Onhan se mukava, että on miellyttävä, mutta tv-kuuluttajan tulisi minun mielestä olla asiallinen. Niin kuin vaikka Toni Hellinen tai Anne Borgström joka kyllä osaa oikeissa hymyillä, mutta toimittaa asiansa kuten kuuluu sen enempiä kanailematta. Ja nämä kaikki säätiedotuksen lukijat muutkin on asiallisia ainakin pää-tv-kanavilla.
Joku tuossa kestohymyilyssä nyt on mennyt pieleen.
Mitä tulee Monnin isään, niin tutulta tuokin kuulostaa, vaikka lienemme vasta alkusoitossa äitimuorin kanssa. Anoppivainaa aikanaan käytännössä suljettiin kerrostaloasuntoonsa kaatuilemaan. Ovi siis lukittiin ulkoapäin. Löi päätään sinne tänne kaapinkulmiin ja oli lopulta kuin pahemmassakin tappelussa käynyt, silmäkulmat hajalla ja Marevanit kehissä. Systeemi meni niin, että kodinhoitaja kävi neljä kertaa vuorokaudessa, mutta kun oven painoi kiinni takanaan niin jo oli anoppikulta rähmällään.
Lopulta oli sydän musertua kun näin kuvia hänestä kotoaan sadan kilometrin päässä toisen kunnan tk-vuodeosastolla. Oli kuin hakattu. Omaan kuntaan ei mahtunut. No mitäs se sata kilometriä haittasi kun oli hyvä hoito. Mutta aika pian tyrkättiin taas kotivankilaan rymyämään. Soitin sitten paikalliselle vanhustenhuollon lääkärille, että nyt ei enää kyllä mummirukka selviä kotivankilassa ja olen siitä varma. Kollega tunsi nimeltä meikäläisen ja tiesi ammattini ja sanoi minulle sanatarkasti näin: "Lääkäreiden omaisilla ei ole yhtään sen parempi mahdollisuus edetä jonossa kuin muillakaan." Tämän kerron siksi, että ei se ole helppoa kellään, kun on potilas tai omainen. Loukkaannuin kyllä tuosta syvästi. Hänellä oli varmasti käytössään dokumentteja anopin tilanteesta.
No näihin syntyihin syviin nyt upposin. Palaan tv-asiaan vielä sen verran, että tämän illan A-talkkia (vai A-studio?) pätkän katsoneena ajattelen, että olisi tällä hetkellä todella tärkeää, että muslimiyhteisöjen asioita olisivat aikuiset ja elämää jo enemmän nähneet muslimit kommentoimassa ja esim. tv-keskusteluissa nk. asiantuntijoina. Ei sinne pidä mitään geelipäisiä pojankloppeja laittaa. Muslimien päämies, imaamiko hän on nimeltään, on antanut erittäin viisaita haastatteluja. Varmaan muslimiyhteisöstä löytyy muitakin asiantuntijoita, joilla on jo elämänkokemusta ja viisautta kertynyt. Tuommoiset yläviistosta nokan varttaan pitkin katsovat "anna-mä-kerron"-poikalapset vain ärsyttävät kansaa tilanteessa, jossa mihinkään vastakkainasetteluihin ei ole syytä antaa yhtään lisää syttöä.
Näihin puheisiin,
Helga
Lähetä kommentti