 |
| Kuva: Helga, voi olla jo täällä näytetty, älkää hermostuko |
...onpa juukelin kovat kelit pistetty pohjolaan.
...onpa kuitenkin puolenkymmentä turvapaikanhakijaa uskaltautunut ulos ja ihme: vain yksi heistä vaalii paljaspäin geelikampaustaan paukkupakkasessa. Muilla on pipot tiukasti päässä, eikä enää rantasandaali-shortsiviritelmää näy kellään kuten vielä marraskuussa.
...onpa vielä kollegiaalisuus kunniassaan ja vanhat herrasmiessopimukset voimassa: gynekologikaverini kirjoitti 40 € laskun, josta siitäkin suurin osa menee toimistomaksuna yksityiselle lääkärifirmalle, jonka tiloissa oltiin. Lääkärin palkkiosta (sivutyöverokortilla) menee 50% verottajalle. Niillä rahoilla tehdään teitä, kouluja, hoidetaan sairaita, rahoitetaan lääkeostoja jne. Moni miettiikin yksityisvastaanoton lopettamista, vapaa-aika kun on noussut arvoon arvaamattomaan. Vähemmälläkin rahalla pärjää. Etenkin naislääkäri, joka ei ole tullut perustaneeksi perhettä vähän jokaisen ihanan vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa kaikkinen lukuisine lapsukaisineen, joita pitää sitten kakskymppiseksi elättää harrastuksineen päivineen. Naislääkäri ei myöskään (useimmiten) tarvitse kesä-Harrikkaa, eikä talveksi maasturi-Bemaria vain että poikia harmittaisi. Siis pienemmät kulut rulettaa.
(Noh, ei ne kaikki mieslääkärit ole tuota yllämainittua tyyppiä, ei likikään. Eikä kaikki naislääkärit suinkaan sylje maasturi-Bemarin perään. Osalla heistä on käspuolella komeat Vuittonit ja kaulassa Hermekset ja Swarovskit häikäisee.)
 |
| Hihamerkki Wienin espanjalaisesta ratsastuskoulusta, pitihän sielläkin kerran käydä harkkoja katsomassa. |
...olipa hauskaa, kun etukäteen tylsän puisevaksi tietämäni kokous ei läsnäoloani tänään tarvinutkaan! Saatoin käyttää senkin ajan opiskelijoiden tenttipapereiden korjaamiseen. Ja siitä sai monenlaista mietittävää pohjaksi luennolle, jonka lähiaikoina pidän eräässä yksikössä kokeneille (toisen erikoisalan) kollegoille. Saattaapa hyvinkin olla, että opiskelijat tietävät jopa paremmin asioista kuin vanhat konkarit, jotka tulevat sanankuuloon.
Nuoria tohtoreita muuten ihan liikaa aliarvioidaan: heillä on tuoreet tiedot. Joskus harmittaa sivusta kuunnella, että joku "kovassa maineessa oleva stara (proffa tms.)" on potilaiden puheissa kuin Jumalasta seuraava. Vaikka hänet tiedetään ammattipiirien salaisissa puheissa höppänäksi tai kärryiltä pudonneeksi.
Olen ollut tilanteessa, jossa kuulin hyvin stailin kuuskymppisen naispotilaan nimittävän erästä vanhaa, tyylikästä, trimmattuvartaloista, matalalla bassolla puhuvaa, vakuuttavan kuuloista (mutta täysin höppänää) vaari-ikäistä kollegaa "Professori SiksiJaSiksi". Meikäläinen (ihan sekoboltsihöppänä kyllä minäkin) olin tämän potilaan silmissä "tyttölääkäri", rapiat viiskytvee siis.
Meidän piti sihteerin kanssa ihan mennä särmin taakse tirskumaan tuota Professori SeJaSe-juttua. Ei se vaari mikään professori ollut, ei sinne päinkään. Mutta olemuksensa vuoksi staili-Raili oli omassa päästsään tehnyt sellaisen päätelmän. Että proffat on tämän näköisiä / tämän oloisia miehiä. Vaikka ystäväni, proffa, on huitukkatyttö, rokkimimmi ja hurlumhei. Elämä muuttuu.
Päivän opetus: eipä koiraa harvoihin katsomista olekaan. Eipä riitä myöskään se, että on arvokkaan oloinen. Tai kohtelias. Tai kiva. Tai mukava.
Sillä saa vasta valelääkärin paperit.
Lopulliset paprut saa, kun hallitsee substanssin. Tarkoittaa siis suomeksi, että on koulunsa käynyt ja oppinsa opetellut. Ja oppinut.
Näitä aatteli hevosen sijaan tänään
Helga
 |
| www.buzzfeed.com (Tuo hepo on vähän epäröivä, että miten reagoisi, peukku ylöskö vaiko alas.) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti