lauantai 16. heinäkuuta 2016

Sähkösanoma STOP

Kuva: Helga
Laitan lyhyen postauksen kellon viisareiden kierähdettyä nakuttamaan pois vuorokauden viimeistä tuntia. Monenlaisia ideoita pyörii blogitekstiksi, mutta täytyy vetää jarrukahvasta tälle päivälle.

Pari asiaa kuitenkin tässä postaan.

Asia 1. Tunnistatko kuvassa olevan kukan?
Se kasvoi lähellä itärajaa erämaajärven rannalla. Sanotaanpa, että apaut keskivaiheilla Suomen neidon uumaa. En muista koskaan aiemmin nähneeni tälläistä kasvia. Lehdet sillä oli sellaiset pyöreähköt, sanotaanko että vähän munuaisen malliset :D

Asia 2. Blogissani piipahtelee joku automaattiloggaajakone. Se hiippailee sisään anonyyminä ja laittelee impotenssilääkkeen mainosta kommenttiosastolle. Olen nyt siivoillut ne pois ja haluvan saata täten huomauttaa teillen, että en markkinoi impotenssilääkkeitä, jos sellainen markkinointiviesti nyt sattuisi vielä jostakin ravosta pujahtamaan kommentteihin :)

Joku moottoriturpa (siis ei elävä ihminen) myös kruisailee lyhennettyllä URL-linkillä sivustollani. Tarkistin, minne inkki johtaa. Kaapeli katoaa johonkin "voitit juuri puhelimen"- huijaussivustoon, josta koitetaan houkutella etenemään. Joku kaupallinen tarkoitus takana varmaankin.

Ydinviestini i varje fall: mitään kännyköitä en täällä arvo kenellekään, joten ei kannata edetä mihinkään linkkiin, jos se ei liity meikäläisen tekstiin. Linkkejä laittelen perin vähän ja hyvin varovasti vain viattomiin paikkoihin.

Edellä mainitusta johtuen otin joka tapauksessa nyt kommenttien valvonnan omiin käsiini*, jottei tule väärinkäsityksiä vaikkapa impotenssimarkkinoinnista :D
Kaikki lukijakommentit ovat edelleenkin enemmän kuin tervetulleita! Tunnistakin jo vanhat ehkä jo 15 vuoden takaiset (!) palstakaverini heidän "tekstiäänestään" kuten esim. Monni, Maarikka, Risa, Täti A1 ja kaikki kivat ihmiset, jotka jaksatte tällä roskapostilla silmiänne ja aivostojanne pilata. Meikäläisen sylttytehdas se vaan suoltaa omia jorinoitaan kilometristä toiseen. Eikä loppua näy :)

*Kommenttien valvonta menee käytännössä niin, että kun kommentin kirjaa anonyyminä, se ohjautuu ensin meikäläisen hallinnoimaan omaan paikkaan. Siellä katson kommentin sisällön ja julkaisen sen tietysti, jos sille ei ole estettä.
Meikäläinen blogin omistajana itsevaltaisesti päättää, mikä on julkaisemisemiskelpoista ja mikä ei. Se on blogin pitäjän oikeus ja velvollisuuskin. Tähän mennessä liki neljään vuoteen tähän ei ole tarvinut mennä. Ihmeen kauan kestikin.
Mitään viruksia tästä blogista ei tietenkään tule ja virustorjunnathan meillä kaikilla on kunnossa. Olen niin yliherkkä tästä suojausasiasta, että käytän tässä Macissakin virustorjuntaa ja skannailen Bitdefenderillä konettani säännöllisesti sen lisäksi ynnä poistelen turhat evästeet roikkumasta.

Kuulumisiin - ja kukkakysymykseen vastausta nöyrästi kysellen,
Helga

Kuva: Helga. (Eikö kivikin ole kaunis!)




6 kommenttia:

Risa kirjoitti...

Kukkaa aika vaikea tunnistaa. Katinjuustomalva? Karvamansikka? Tuollaisia löysin Luontoportin sivuilta.
Harmi nuo roskapostit. Minulla F-secure-virusohjelma. Työsähköpostissani huomaan roskiin menevän suoraan usein ihan asiallisia viestejä.

Anonyymi kirjoitti...

On ne atk-gurut aina askeleen edellä. Tietääkseni myös esim. FB:n palstoilla on sama riesa.

Kasvitunnistus on mulle aina ollut vaikeaa, joten minun homehtuneista sahanpuruistani ei tässä jutussa ole apua. Toivottavasti kuitenkin joku tunnistaa; minäkin haluan tietää!

Terv. Maarikka

Helga von Köchel-Verzeichnis kirjoitti...

... ja Maarikka tosiaan vanha nettituttu. Nimesi taisi unohtua blogitekstin listalta vaikka sinne kuuluu mitä suurimmassa määrin! :D

Kiitos Risalle lajintunnistuksesta! Tosiaan se sopisi olemaan katinjuustomalva! Lehti on samanlainen ja 5 terälehteä. Yksi on kuitenkin poikkeava piirre: tässä oli pitkä, suora varsi (n. 15 cm, kova, puumainen). Kasvupaikkana oli hietapohjaisen järven rantatörmä, jossa kasvoi koivuja ja pensaikkoa, alusta lehtomaisen rehevä.
Kasvilajit ei ole meikäläisen ominta aluetta, mutta kun jonkun oudomman kasvin näkee, niin siihen tulee aina kiinnitettyä huomiota. Liikun paljon luonnossa, joten kaipa siinä silmä jossain määrin oppii erottamaan tavalliset näkymät epätavallisista.

Huomisaamuna taas reissuun, mutta seuraan blogia ja saatan kökköillä siihen tekstiäkin töpöttelemällä taplettia. Hyvää alkavaa viikkoa ja voimavaroja töihinpalaaville - lomia lomien aloittajille! Ja jos kohta loma ei vielä ole käsillä, niin salaa voi myhäillä: kunnon kelit näyttävät tänäkin vuonna olevan vasta edessäpäin. (Oma lehmä ojassa, sillä piipahdan vähän töissä välillä ja elokuulla sitten vielä viikon retki erämaihin.

t. H

Helga von Köchel-Verzeichnis kirjoitti...

...eipä unohtunutkaan, Maarikka siis.
t. sama

Anonyymi kirjoitti...

Veikkaisin kuvasi perusteella muuta kuin malvaa. Malvan kukkien terälehdissä on "kolo".
Rakastan kukkien tunnistamista, vaikka koulussa opetettu Linnaeuksen luokittelu on jo unohtunut. Vuoden -55 värikuvaston perusteella ehdottaisin vilukkoa, Parnássia palustris, tosin en selvästi erota kuvastasi kasvin lehtiä. Netistä löytyy varmaan tunnistamismahdollisuuksia.

Rakastan tieteellisiä nimiä, johtuu varmaan siitä että äitini kudonnan oppikirjassa luin lapsena pellavan hauskan nimen: Linum usitatissimum. Koulussa keräsimme kolmena kesänä yhteensä 120 kasvia ja nimien opetteleminen oli hauskinta, vaikka itse keruu joskus jäi vähän syksyn puolelle. Reksi joka niitä kuulusteli oli ankara, mutta pääsin loistamaan loistin tiedoillani. Kerrankin.

Helga von Köchel-Verzeichnis kirjoitti...

Kiitos paljon anonyymi uudesta opista! Kukan ja lehtien ulkonäkö tosiaan natsaa vilukkoon täydellisesti! Kasvupaikka oli järven rantapuskassa, varsi oli pitkänpitkä "huitula", hieman puuvartisen tai kolmiomaisen oloinen ja kaikin puolin sopii olemaan parnaaassia palustris. :)
Aina oppii uutta: vilukosta en aiemmin ole kuullut vinkaustakaan, jos kohta meikäläinen ei joutunut koulussa kasveja keräämään, sillä kerääminen lopetettiin luonnonsuojelusyistä juuri ikäluokkani kohdalla sielläpäin missä koulua kävin. Olinkin kateellinen isommalle sisarukselleni, kun hän sai kerätä kasvinsa. Isä oli myös ylpeä omista kasvinkeräyksistään ja mielellään niillä diivaili ;)
t. Helga