Käyttöjärjestelmiä, kirottua Applea ja villihevosia

Kuva: Helgan arkisto (vuosia sitten otettu kuva)

Semmoista vaan, että nyt on lakkarissa sitten laitteet, joiden käyttöjärjestelmä on iOS, OS X El Capitan, Windows ja uusimpana Android. Kyllä lähtee!

Jouduin ja hankinkin Androidin Levonova- miniläppärin (nimi?), kun Apple teki temput. Nimittäin noin 6 vuotta sitten ostamaani iPadia ei Apple enää päivitä (sic!). Päivitykset toki löytyy kyllä iPad 2- versioihin, muttei juuri tähän, jonka Apple katsoo "liian vanhaksi". Tahtoo sanoa: haluaa minun ostava uuden iPadin. Mutta joku tolkku nyt sentään Applellakin, varsinkin kun Steve Job(b?)skin on edesmennyt. 

Eniten mua ärsyttää se, että jotkut iPad 2:n omistajista nyt myy tätä mallia ihan pokkana vaan kertomatta, ettei siihen enää saa päivityksiä. Sikahommaa. Jos ei ole asioista perillä, niin ei älyä tutkailla iPadin tyyppimerkintää ja menee halpaan niin, että napsahtaa. 

Kuva: Helgan kaappaus netistä, en muista lähdettä

Tässä kuvassa on ne iPad 2:n mallit, joihin iOs 10 vielä loudautuu. Minun koneeseeni ei imuroidu enää mikään, vanhus kun on... ja täysin käyttökelpoinen. Mutta kun ei päivity, niin esim. Google Drive (jota tarvitsen eräässä koulutuksessa) ei enää istu siihen. M.O.T.

Lopputulos: Apple boikottiin, Android tilalle. Sen vuoksi siis tuore Levonova on vieressäni.

@@@

Hemmetti, näitä hallitse kukaan.  Tosissaan saan paneutua, että pysyy kärryillä näistä härveleistä. Mutta periksi ei anneta! Ja hyvä niin toisaalta: pidin tänään pienen esitelmän isommalle porukalle ja se meinasi kangistua kalkkiviivoilla, sillä en jostain syystä ollutkaan onnistunut tallentamaan esitystä tikulle. Asia paljastui vasta 2 minuuttia ennen esityksen alkua. Mutta Luojalle kiitos, version olin muistanut tallentaa pilvipalveluun! Sain ladattua sen sieltä viimeisillä sekunneilla ennen esityksen alkua. Huh ja huh. Toinen mahdollisuus olisi ollut pitää esitys muistinvaraisesti ;D Hoh hoijaa.

@@@

Hevosesta toiseen, sen verran sanottakoon, että eilen oli hepo kyllä ihan hirveänä. Ei ehkä pitänyt kelistä vai mikä riivasi, mutta säikkyili ja näki haamuja joka puolella, se pirulainen. Hyppeli sivuun ja kyttäili ihan selviä asioita, vaikka kävelytin sitä ensin kentällä ympäriinsä (jotenkin arvasin mielentilansa jo lähtöasetelmista) ja annoin haistella ja tutkailla kentän tilannetta ennen selkään nousua. 

Joku sika oli potkaissut sitä kylkeenkin ja siinä oli paitsi rupeutunut haava myös vähän pattia. Että ei ole helppoa silläkään, vaikka painaakin liki 800 kiloa. Muttei ole meikäläiselläkään, joka pääsee vain apaut 10%:iin elopainostaan, eikä ole edes rupea kyljessä.

@@@

Nooo, menen huomenna sitä kesyttämään. Katsotaanpa, onko kaveri säyseämpänä. Minä toki aina olen säyseä kuin lehmä laitumella - yhdennäköisyyskin ihan hämmästyttää!

Ystävällisin terveisin Helga,

ja viisi saunakaljaa

Kuva: itse ottamani