 |
| Mikä tämä on - siinäpä mysteeriä kerrakseen :) |
Yksi lempiaiheistamme on naamarasva. Hän kosmetologikoulutuksen aikanaan saaneena on hieronut nahkoihinsa vaikutteita, jotka meikäläisen inhorealistinen riivirauta silppuaa mennen tullen. En nimittäin millään muotoa usko näihin purkkiloihin, enkä katso kuuluvani sen varallisuusluokan ihmisryhmään, joka kykenisi satsaamaan yhteen voidepurtiloon vaikkapa kuusikymmentä euroa. Sula mahdottomuus: annan sen vaikka viikkorahaksi talonmiehelle. Mutta hän käyttää sen voiteeseen ja mikäs se minä olen sitä arvostelemaan! Omat on rahavaransa (tavallinen palkansaaja).
Mitä tämä nyt mihinkään liittyy? Kerron sen oitis, sillä lukijani odottanee sitä jo malttamattomana. Se liittyy kuvaan. Kuvassa on nimittäin erään hiushoitotuotteen korkin päälle puserrettuna kiemura naamarasvaa, jonka koukkuun jäin saatuani epähuomiossa näytepakkauksen.
Koska blogini ei kerää roposia miltään liikeyritykseltä tahi lyhyttavarakaupalta, en mainosta voidetta sen enempää. Mutta rasvaista se on ja riittoisaa! Naama suorastaan kiiltää kuin voipaketissa pyöräytettynä. Tuoksu on huumaava ja kaikkinensa tuotteesta tulee tunnelma kuin kirmaisi vielä nuorissa neljänkymmenen ikävuosissa. Hintako? Iso tuubi maksoi noin kuusi euroa.
Yhden hyvän neuvon näissä rasva-asioissa olen häneltä sentään saanut. Se on tämä:
"Pyöräytä aina lopuksi käsistäsi rasvat kyynärpäihisi. Ja saatpa nähdä, että ne säilyvät siloisina aina arkkuun asti."
Voi että tuo ikivanha kaveri on huumori-ihmisiä. (Hän lähetti mulle naistenpäivänä sen monia kanavia pitkin tulleen kimittävä-äänisen pesukarhun sijasta hylkeen, joka kiroili kuin vanha tuhma.)
Lähetän hänelle mitä lämpimimmät ajatukset Kanarian koneeseen, jolla lienee vetämässä hiilijalanjälkeään Euroopan ilmatilaan.
@@@
Note to self. Laitan tämän tähän, jotta muistan watsappata sen työhuonetoverilleni, joka on kova lukemaan kirjoja ja osoitti kiinnostusta tähän teokseen. Ehkä lukijanikin haluaa siihen perehtyä, jos kohta se on kyllä aika raju kuvaus neuvostoelämästä ja vaikuttaa dokumentääriseltä, vaikka lieneekin proosaa. Mutta nuo tarinat eivät voi olla kirjoittajan omasta päästä. Niissä täytyy olla edes hitunen taustatarinan tynkään.
@@@
Olen ajatellut siirtää blogini uudelle alustalle. Se on tämän blogialustatuottajan kirjoitusalusta:
https://wordpress.com/create-blog
Vielä en ole tehnyt lopullista päätöstä. Lukijani kysyy ehkä syytä. Syy liittyy haluun päästä Googlesta eroon, koska en ole aivan tyytyväinen siihen, ketkä blogiani näyttävät selailevan. Lukijallani ei ole hätää! Olen sairalloisen tarkka siitä, ettei vääriä elementtejä kulje nettimaailmassa ainakaan meikäläisen kautta kenenkään harmiksi. Naamakirjassa ihan vietävästi harmittaa ihmiset, jotka jakavat jotakin mainosroskaa tyyliin "Lampolan lämpimäiset- leipomon tuotteita arvotaan nyt sille, joka ilmoittaa kaikki kaverinsa tänne" ... ja antaa siinä samalla ihan kädestä pitäen kaverinsa fb-sivun kontaktiksi jonnekin kolmannelle osapuolelle, joka myy osoitteita eteenpäin. Toivottavasti lukijani ei mene tykkäilemään minkään kenkäfirman, rättikaupan tai naamarasvatehtaan sivustoja! Ei kannata myöskään festareita tms. mainostella, sillä ne on samanlainen koukku tai emme ainakaan voi olla varmoja, etteivät ole. Kyllä uskotaan vähemmälläkin, että kulttuuri-ihminenhän tässä fb-kontaktissa on kyseessä ja viimmosen päälle.
Eniveis, jos joku tätä lukeva haluaa siirtyä perääni, niin ei hätää. Annan kyllä ajoissa koordinaatit, minne tarina jatkuu.
Eihän tässä ole vasta kuin kohta 700 päivitystä tehty tälle alustalle. Vielä puuttuu tuhat ;)
Voimia tulevaan viikkoon,
#Helga
