Ajelin tänään toistasataa kilometriä, liikkuva työ kun on ja useampi toimipaikka hoidettavana.
Illankähmässä huristellessa värjäsi laskeva aurinko hauskasti pellonreunat ja metsänsiimeksen kuin appelsiinilla olisi maalattu. Kosteasta maasta oli noussut ilmaan höyryä. Koko tienoo oli oranssin harson peitossa.
Ja kas! Kun oikein siristin silmiäni ja annoin katseeni nopeasti irrota maantiestä tienvieruspellon kaukaiseen rantaan, olin melko varma, että näin pellonreunalla saattueen! Heitä oli puolenkymmentä kaikenkaikkiaan. Kirjavahuivisin johti joukkoa ylväästi pystypäin. Hänen vanavedessään seurasi vaatimattomampi joukko saviset saappaat käyrissä kintuissa lonksuen.
En ollut uskoa silmiäni! Ajaessa oli välillä pakko katsoa eteenpäinkin, mutten malttanut olla vilkuilematta peltoaukean laidallekin. Vilkaisu tiehen - ja viimeinen vilkaisu pellolle ja kas: heistä ei äkkiä näkynyt jälkeäkään!
Ihmettelen mikä sakki oli kyseessä. Tuntomerkit:
- kirjava kolmiohuivi tiukasti leuan alle sidottuna
- harmaannuhjaantuneet popliinitakit, joissa vyö tiukkaan vedettynä keskivartalolle
- ulkonevat kasvonpiirteet (eritoten klyyvari)
- ruskeat sukkahousut
Vaikutti, että joillakin oli kädessään kahvipannu, toisilla jonkinlainen harja tahi luutatyyppinen siivousväline.
Kissa piti perää.
Mistähän voisi olla kyse?
t. Helga,
jolla oli tosiaan aika raskas työpäivä tänään
(...ja joka kuunteli autossa vallan mainiota radio-ohjelmaa, jonne sai soittaa ja antaa ääninäytteen linnunäänestä, jota osasi matkia :D Kuulimme myös lehmän ja porsaan ääntelyä, kiitos Heikki!)
 |
| Sveitsissä itseotettu kuva, joka lienee jo ollut täällä 100 kertaa. Parempiakin pääsiäiskuvia samalta reissulta on, mutten nyt löydä kerrassaan mistään. |
