Kotona. Sysimusta yö, kaiken valon syövä märkä asfaltti toi minut takaisin kotimajalle. Kauas on pitkä matka, yhtä pitkä matka takaisin. Ajo läpi Suomen pimeän yön kilpaa maastoauton kanssa. Jossain päin Rantsilan suoraa sain hänet ammuksena kiinni perälautaani. Torkkuiko, kun tuli useamman kerran perä vastaan havahtuen vasta sitten kiihdyttämään vauhtiaan?
Yöllä valtateiden kulkuväki on toisenlaista. Ainakin yksi EST-rekisterissä oleva japanilaisauto puhkomassa hitaasti Suomennientä keskellä pimeintä yötä. LV-rekisterirekat köröttävät keskiviivaa.
Taakse jäi seitojen, saivojen ja lompoloiden maa. Rajajoella joutsensuku keräsi kimpsujaan ja kampsujaan etelänlomaa varten. Kemissä konditoriakahvit sukulaisen kanssa. "Jo vain mie saatan jua kaffet ja syä nisua." Voin suositella pysähdyspaikaksi samalla kun piipahtaa ruokaostoksilla Kemin Citymarketissa. Konditoria sijaitsee Citymarketin vieressä rannan puolella: http://miorita.fi/
Toisessa kaupungissa pysähdys ruokailemaan isommalla porukalla. Kotimaa, kotimaan kotoinen väki. Lauantai-ilta oli imuroinut ravintolasalin täyteen: perhekuntia, ystäväporukoita, matkalaisia. Kaksi parhaimpiinsa sonnustautunutta rouvaa viereisessä pöydässä nostelemassa pikkurillit ojossa punaviinilasejaan: "Pehmeä maku, onko vähän hapokas vai tanniininen?" Toinen on lukenut tarkemmin viinietikettikirjansa: pyörittää lasiaan, nuuhkaiseen viinin aromin, nyökkää hyväksyvästi ja nostaa viinilasin oikeaoppisesti jalasta. Lipittää suipposuullaan imun viiniä, makustelee tärkeän näköisenä. Liian pieneen villaneuleeseen pusertautunut marimekkorouvaystävä kouraisee lasin kotoisasti kämmeneensä ja hörsää reilun suullisen rypälejuomaa. Viiniopas on selvästikin vielä lukematta, Italian viinikurssi käymättä. Hyvää on, hyvää on, yksimielisesti.
Tilaan alkoholitonta olutta. Se on suomalaisten juoma, vain promillet jäävät autoilijalta.
Mutta Lappi, Lappi Lappi!
Lappalaisten Lappi. Urheilijan Lappi, lomailijan Lappi, vaeltajan Lappi. Diivailijoiden, partiolaisten, etelänvaresten, venäläisten, kalamiesten, metsästysporukoiden, tunturisusien Lappi. Suuryrityksen edustuskämppäilijöiden Lappi. Bemarimiesten Lappi. Eläkeläis-asuntoautoilijoiden Lappi. Yksinäisten parinhakijoiden Lappi. Chalet-Lappi. Retriitti-Lappi. Bisnes-Lappi. Lapista on moneksi.
Tässä Lappia..........
...ja tässä yksi seita, jonka äärelle voi pysähtyä palvomaan ja ennustamaan huomista päivää.
Tässä myös yksi puoli
Lappia.
 |
| Näillä hiihtäjillä oli pitkän kaukoladun äärellä loppuneet tölkkien kantamisvoimat, kun tölkit olivat tyhjentyneet. |
 |
| Tämä rakennusyrittäjä oli paiskonut rakennusjätteet lähimetsiin. |
Hakekaa paikalle Greenpeace. Sini Saarelalla olisi töitä myös Lapissa.
Mutta hyvän tähden! Meninpä päkätyslinjoille ja ryhdyin täteilemään. Eikös minultakin jäänyt sinne roskaa, bensankatkua, viemärimateriaalia, pesuvesiä ja enkös minäkin kuluttanut kengänpohjillani luontoäidin kuvetta?
Kuka heittää ensimmäisen ja kuka viimeisen kiven? Näillä voi aloittaa.
3 kommenttia:
Tulipa hailakoita noista kuvista, entschuldigung! H.v.K-V
Voi ei! Kyllä Sinin pitäisi olla puolustamassa siellä valokuviesi maisemissa Lapin ruskaa. Olen aina kuullut kertomuksia ihanasta keltapunaruskeasta syksyisestä ruskasta. Ei ole kertojat asiasta mitään tienneet, koska todisteet puhuvat ihan muuta. Ruska on kirkaansininen tai vaaleansininen ja muodoltaan pitkänomainen isompi tai pienempi ja metallista tehty kappale.
Ääkä nyt sitten yritä uskotella, että ne etelänmatkalle haaveilevat joutsenet olivat valkoisia. Kuitenkin niissä oli jotain sinisiä raitoja tai pilkkuja. Huoh.
Onneksi pääsit ehjänä kotimajoitukseen.
Toinen yritys kommentoida. Kas näin:
Lapissa kannattaa piipahtaa sesonkiaikojen ulkopuolella, kun teillä ja poluilla on tilaa paremmin. Lappilaisetkin saa hiljaisina aikoina vähän tienestiä laihoille ajoilleen.
Ruskaa siellä ei ollut, se on täällä kotona!
Joutsenet olivat fosforinvihreitä ;)
t. Helga v. K-V
Lähetä kommentti