Päivä-sarja: auringonkiloa, vettä kupissa ja radio-ohjelmia

Kuva: katelynjamesblog.com

Nousin varhaisena aamuntuntina pirteänä kuin peipponen, riivin seiniltä eilen ripustetut sadekamppeet, hyppäsin housuihini ja riensin rakin kanssa sateiseen aamuun. Ristinsieluakaan ei ollut liikkeellä tuhruisessa tihkusateessa - ei edes muita hurtankuljettajia. Siis ihana yksinäinen rauha kiiruhtaa yli kasteisten nummien, läpi vetisten nurmikoiden, poikki huurteisten kukkuloiden, läpi hämyisten luolastojen ja halki tuuhean kuusimetsän. Ja mitä nyt rakkia kuljettaessa tuleekaan fantasioineeksi ympäröivästä maastosta. Mutta virkistävää metsämaisemaa silti.

§§§

Lenkillä kuuntelen radiosta kaapattuja ohjelmia. Tänään vuorossa oli Jorma Uotisen 8.8.2014 ulostullut ohjelma, joka piti oikein erikseen haarukoida, sillä kuulin aiemmin autonradiosta ohjelman hännän ja päätin kuunnella myöhemmin koko ohjelman. Kyseisessä ohjelmasarjassa Jorma haastattelee ihmisiä. Tässä päätösosassa paikalla olivat hänen ex-(avo?)-vaimonsa Helena Lindgren ja valokuvillaan kovasti julkiseksi tullut 28-vuotias kuusamolainen Meeri Matilda Koutaniemi. 

    Linkki ohjelmaan tässä: http://areena.yle.fi/radio/2320316

Mielenkiintoinen ohjelma, jossa Jorma esittää hyviä kysymyksiä molemmille naisihmisille. Helena tuo elämänviisautta vastapainoksi vielä hieman kypsymässä olevalta kuulostavalle, mutta jo paljon elämälleen saaneelle Meerille. Meeri se laittaa äiteelle viestin, että voisko laittaa vähän täppää, että pääsee Chilestä Guatemalaan (vapaa lainaus) ja totta mooses: Ossuuspankin kautta rahat tulee jopa samana päivänä! Elämän sietämätön keveys ja helppous! Ja rahalla on ihmisten elämässä iiiiihan liian suuri valta, sannoo lahjakas Meeri, kakskytkaheksan vee. No siinäpä se.

Helena Lindgrenistä jäi huumorintajuisen ja viisaan naisen kuva. Himpatti, kun hän on vähän kyllä pilannut julkisuuskuvaansa tiuhalla esiintymisellä naistenlehtien kansissa ja sivuilla plastisine ilmeineen. Mutta toisaalta nykyinen ammattinsa laulajana lienee vaatinut pr-toimintaa ja tässä mielessä asia tulee ymmärrettäväksi. Helenalla on 20.9. napolilaisten laulujen ilta yhdessä Marika Krookin kanssa, paikka meni mielestä kun stadin mestat on meikälle ihan hepreaa. Tieto löytynee netistä (ja tuosta ohjelmasta).

§§§

Toinen tänään kuuntelemistani radio-ohjelmista oli Lanttulataamo: Kun uskonto ahdistaa.

     Linkki: http://areena.yle.fi/radio/2360307

Ajattelemisen aihetta. Eritoten tuotiin esille lapsen näkökulmaa. Lapsi on hyvässä ja pahassa kaikenlaisen manipulaation suhteen avoin taulu ja vanhemmilla on täysvaltuus suhteessa omaan lapseensa seitsemänä ensimmäisenä vuotena. 

Opetustyössä varmaan opettajat sitten näkevät monenlaisista viitekehyksistä tulleita "lopputuotoksia".  Luulen, että minkä tahansa voimakkaan ilmiön ("Virtahevon olohuoneessa") äärellä kasvaminen ei ole lapselle hyvästä. Tämä tarkoittaa myös perhettä sisältä syöviä sosiaalisia ongelmia, ei pelkästään esim. voimakasta uskontoa. Suomalainen "tavallinen perusarvopohja" varmaan on lapselle paras alusta asettua tähän yhteiskuntaan. Siitä toki voidaan sitten keskustella, mitä suomalainen perusarvopohja sitten käytännössä on. Jehovalaisuuttako vaiko tapakristillisyyttä, helluntalaisuuttako ja muslimiuskoa, kommunismiako vai sateenkaariperhetaustaa. Vaiko kaikkien niiden ehdotonta välttämistä. 

Pääasia minusta on se ohjelmassa moneen kertaan esiintuotu seikka, ettei lasta pakoteta mihinkään vanhempien maailmankuvaan, vaan että hän saa kasvaa rauhassa päättääkseen sitten aikuisena, mille alkaa ja mille ei.

§§§

Vapaapäivänä on myös ollut aikaa hiljetyä perusasioiden äärelle. Viimeisin minua mietityttänyt filosofis-hölmöläis-eettis-astraalinen asia on tämä: 

Miten toimia, jos itselle tulee fiilis, että lähimmäinen, jonka kanssa pakostakin joutuu aika ajoin tekemisiin suhtautuu epäkunnioittavasti?

(Henk.koht. tuntemilleni lukijoille rauhoittavaksi tiedoksi: kyse ei ole perheenjäsenestä, ystävästä, eikä työkaverista.)

Kysymys on visainen, enkä odota siihen kaalilaatikkomaista reseptiä.

§§§

...aasinsillan varmaan lukija huomasikin. Nimittäin, päivän ruoka:

KAALILAATIKKO

about 1 kpl kaalinpäätä

about 1/2 kg jauhelihaa

about 3 dl keitettyä riisiä

about 4 dl lihalientä

pari rkl oreganoa

ripaus suolaa

voita

siirappia

Ohje:

1. kaali palasiksi ja pannulle öljyyn lötkistymään kannen alle

2. toisella pannulla paistetaan jauheliha

3. kolmannella hellanlevyllä keitetään riisi (keitä vesi ensin vedenkeittimellä, säästää aikaa)

4. kaada samasta vedenkeittimestä nelisen desiä vettä lihaliemikuutiolle

5. uunipannulle rasvaa, em. kuivat ainekset + oregano heitetään siihen

6. päälle liruta siirappia (lämmitä 10 sek mikrossa, niin se säikähtää ja tulee paremmin ulos purkistaan)

7. kaada lihaliemi niskaan (uunipannuainesten siis)

8. uuniin about 150 astetta, munakelloon tunti ja folio varalle, jos alkaa mustua liian varhain

Enjoy!

t. Helga,

joka virittää tuota pikaa metalliset keppinsä ja käy niillä jyystämään maapallon pinnasta ohuita siivuja entuudestaan tuntemattomassa herraseurassa