Tästä päivästä tuli aika hauska. Eilen illallisella nimittäin jouduimme aika erikoiseen seuraan, nimittäin äidin ja pojan seuraan. Heillä oli jonkinlainen akateeminen debatointityyli puhetapanaan. Ikään kuin kaksi kulttuuriseuran jäsentä olisi diskuteerannut. Poika puhutteli äitiään kauniisti "mammaksi" ja äiti poikaa etunimeltä. Mikäs siinä, äiti ja poikahan siinä olivat yhteisellä golfmatkalla. He tuntuivat muutenkin olevan kovin kiintyneitä toisiinsa. Mikäs siinä. (Äiti on yli 80-vuotias ja poika käy kuudettakymmenettään.)
Illan mittaan selvisi, etteivät he ole vielä seuraavan päivän peliaikaansa varanneet, joten poika ryntäsi asiaa hoitamaan. Ja kuinkas ollakaan: ainut vapaa aika kahdelle hengelle oli meidän seurassamme!
@@@
Tänään oli sitten pelipäivä. Se osoittautui todella mielenkiintoiseksi, sillä tämä äiti-poika- pariskunta ei totta vie ollut mitään tavanomaista peliseuraa. Mamma veti sellaisia laakeja kolopallomailoillaan, että hampaat oli lentää suusta. Siinä sivussa hän kertoili hauskoja kompia ja tarinoita. Kävi mm ilmi, että edellisenä iltana hän oli laittanut kuriin erään omaan ääneensä ihastuneen ruotsalaisinsinöörin. Itse asiassa olin paikallakin kun hän herttaisesti hymyillen kommentoi em. miehen vaimolle, että hauska kuulla sinunkin puhuvan, sillä etpä juuri taida saada ääntäsi kuuluville miehesi puheen ylitse. Pariskunta oli aika ällistynyt :D
Mamma oli maailmaa nähnyt kansainvälisen yrityksen palveluksessa olleen miehensä vuoksi ja poikakin oli kulkenut mukana maailman turuilla ja toreilla varsin eksoottisissa maissa. Eittämättä tämä oli lyönyt leimansa heidän toimintamalleihinsakin.
Rouva kertoi golfinpeluun olleen hänen ainut henkireikänsä silloin, kun he asuivat eräässä Aasian maassa. Pelivuosia hänellä oli takanaan kunnioitettavat 54! Ja pallo kulki edelleen kaikki 18 väylää!
(Täytyy kyllä myöntää, että pojasta tuli väkisinkin mieleen allaolevan kuvan herrasmies.)
@@@
Kun peli saatiin pelattua, oli aika tilata taksi hotellille. Täkäläinen käytäntö on se, että taksia tilatessa ilmoitetaan matkustajien lukumäärä. Taksi ei enempää ota kyytiin. Taksin sitten saapuessa oli mamma ja poika jo ehtineet ystävystyä saksalaispariskunnan kanssa golfklubin ovella. Koska sakemannitkin olivat kyytiä vailla, oli mamma luonnollisesti kutsunut heidät mukaan, josko tulisi vaikka isompikin taksi. Ja tulihan se! Kunnon transportteri. Mutta siitä se kalabaliikki vasta syntyikin! Taksi ei osannut kieliä, mutta taisteli pontevasti vastaan kun mamma ja poika yrittivät sulloa sakemannien mailapusseja auton kuljetusosaan. Mamma mellasti englanniksi pojan säestäessä, taksi karjui omalla kielellään, minä yritin huutaa mammalle ruotsiksi täkäläisistä taksikäytännöistä ja sakemannit kiroilivat saksaksi keskenään ja englanniksi taksikuskille :D !
Lopulta muistin yhden järkevän sanan paikallista kieltä, mamma päätti luovuttaa ja sakemannit totesivat hommaavansa oman taksin.
Päästiin lopulta sitten mamman, pojan ja siipan kanssa matkaan ja huiskutettiin sakemanneille taksin ikkunasta. Hotellille päästyämme sujautin taksikuskille pari ylimääräistä kolikkoa ja taputin olalle. Hän raukka oli vain koittanut noudattaa sääntöjä.
@@@
Sveanmaalaiset ovat niin sosiaalista porukkaa, että heitä joutuu suorastaan välillä pakoilemaan. Näin tänäänkin, kun olivat väen vängällä viemässä meitäkin illastamaan lähikylään. Haluamme välillä ajatella ja puhua suomeksi, joten kaipaamme henkireikää. Näin ollen pakenimme hyvään ja vaatimattomaan intialaiseen ruokapaikkaan jälleen kerran. Ravintolan seinällä on kuva rakennuksesta, jonka tunnistan, sillä olen ottanut siitä kuvan itsekin kadulla rakennuksen edessä seisten. Oli pakko kysyä intialaistarjoilijalta varmistus: onhan kuva Jaipurista? Poika katsoi kuumilla tummilla silmillään ja totesi ilahtuneena: se on Jaipurista! Sanoin käyneeni siellä. " Ihanko totta! " huudahti poika. "Kyllä!" sanoin minä ja lisäsin, että kadulla oli kova liikenne. Johon hän totesi, ettei tiedä siitä, kun ei ole koskaan käynyt Jaipurissa. Johon minä: "No mutta hyvä tavaton! Jaipurissa sinun pitää kyllä käydä vielä joskus!" (Jutun opetus: on tämäkin nyt hassua hommaa, että meikäläinen muina naisina opastaa täällä kaukana Intiasta intialaista käymään intialaisessa kaupungissa.)
 |
| Lisää kuvateksti |
Kuvassa Jaipurin "Tuulien palatsi" Hawa Mahal. Siis Intiassa Rajasthanin maakunnassa.
Koska pelkään, että teksti sujahtaa yhdestä Tuulien temppelin 953:sta ikkunasta sisään vilvoittamaan maharadjan haaremin naisia (joskus vuosisatoja sitten), niin lopetan hölinäni tähän.
t. Helga
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti