Sananvapautta, nakuttavia tikkoja ja muuttoajatuksia

Kuva: Helga

Sananvapaudesta
käytän tässä vapaan sanan Kööpenhaminan kuvan myötä.

Sananvapaus-sana on kuin sana sytostaatti. Monikaan ei tiedä, mitä se loppuviimetteeksi tarkoittaa.

Potilas sanoo: "Se reumalääke oli sytostaattia. Lopetin sen."
Minä sanon: "A-haa. Siis sytostaattia... mitäs se on?" (ovela hymy sisäänpäin)
Potilas: "No sytostaatti! Kai sinä lääkärinä tiedät!"
Minä: "Toki. Mutta tiedätkö sinä?"
Potilas: "...no...noh...se on...eikö se ole...se kai on joku syöpälääke?"
Minä: "Miksi sinulle reumaan olisi määrätty 'syöpälääke'?"
Potilas: "Niin... en tiedä. Mutta lopetin sen."
Minä: "Miksi lopetit sen?"
Potilas: "Se oli sytostaatti."
Minä: "Mitä sytostaatti tarkoittaa?"
Potilas: "....jotain...niin ku syöpää? Sitäkö se tarkoittaa?"
Minä: "Ei."

@@@

Sananvapaus.
Saako toisen uskonnon jumalan piirtää koiraksi? Saa, jos jumala on Allah.
Saako toisen uskonnon jumalan piirtää koiraksi? Saa, jos jumala on hindujen jumala Krishna.
Saako toisen uskonnon jumalan piirtää koiraksi? Saa, jos jumala on meidän Herramme Jeesus Kristus.
Jeesus Kristus koiraksi piirrettynä?

Hyväksytäänkö me nämä kaikki kolme asiaa? Ei.
Minun mielestä me ei voida hyväksyä silläkään perusteella, että länsimaiseen yhteiskuntaan kuuluu sananvapaus.
Perustelu: me ei oikeastaan tiedetä, mitä sananvapaus käytännössä tarkoittaa ja mikä ylittää sen rajat.

Sananvapaus ja toiminnanvapaus.
Jos muslimi piirtää meidän Jumalamme, Isän, Kaikkivaltiaan koiraksi, saammeko tappaa muslimeja sen vuoksi? Ei.
Jos kristitty piirtää Allahin koiraksi, saavatko islamistit tappaa kristittyjä? Ei.
Kukaan ei saa tappaa ketään minkään vuoksi. Tämä on meidän yhteiskunnan perusta.

@@@

Tarviiko toisia kansanryhmiä ärsyttää tieten tahtoen ja tarviiko toisia tappaa tieten tahtoen? Ei.
Kumpiko synti on suurempi piirtäminen vai tappaminen? Tappaminen.

Suurin häviäjä tässä tappamisen meiningissä ovat joka tapauksessa ne lukuisat, lukuisat muslimit, jotka ovat kunnon ihmisiä ja joiden käsitys oikeasta ja väärästä on kohdallaan. Heille tämä on suurin takaisku ja suuri tappio. Harmillista, surullista. Muukalaisvihamielisyys lisääntyy. (Sama ilmiö on kyllä myös venäläisten suhteen, vaikka heissäkin on suurin osa kunnon ihmisiä - tunnen monta henkilökohtaisesti.)

Kuva: Helga. (Nämä kukat ovat kaikille viimeaikaisissa taisteluissa kuolleille.)

@@@

Kevät tulee joka tapauksessa!

Eikä tällä seudulla ole tietoakaan Charlie Hebrosta tahi Lars Vilksistä. Auringonkilo hivelee järven hankitakkia, jonka napeista valo taittuu kristalliksi katsojan silmään. Aamulla raikkaan pakkasilman halkoo tikan koputtelu. Ihmeen aikaisin on laittanut herätyskellonsa soimaan ja ryhtynyt työhön. Koirakin oli vielä aivan silmät turvoksissa petiltään juuri nousseena. Niin eikös tikka vainen jo notkein niskoin paukuta puunkylkeä! Reipasta meininkiä.

Kuva: Birdlife Finland

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tikat

Kyllä ajatus karkaa monojen luokse, kääriytyy sauvanlenkkien ympärille ja nousee suksille. Sysäänkös sittenkin kirjat syrjään ja lähden hiihtelemään hiljaiselle järvelle... Voisinko nauttia näistä muutamista jäljellä olevista vapaapäivistä ennen muuttorytäkän alkua.

Kuva: flikrhivemind.net

Muutto:

- tilaa muuttofirmoilta tarjouksia
- päätä muovilaatikkojen lukumäärä ja vuokra-aika
- läpikäy kaapit etukäteen ja heitä turha pois (heitetty on jo moneen kertaan :D )
- sysää jaloissa pyörivä koira kauemmaksi (setietää jotain olevan meneillään)
- tilaa kiinteistönvälittäjiä arvioimaan asuntoa ja päätä, kenen puoleen turvaudut
- stailaa kämppää myyntiä varten
- tuunaa talokansio kuntoon: pohjapiirustus, energiatodistus, asumiskustannukset, taloyhtiön tila, asuntoon tehdyt muutostyöt, kodinkoneiden ja laitteiden käyttöohjeet
- aukaise lavuaarien hajulukot (joita edellinen omistaja ei kuunaan näköjään ole avannut eikä siivonnut) ja siivoa möhnä pois, sama lattiakaivoista
- siivoa ilmastointiaukot
- läpikäy varasto (huh huh!)
- etsi uutta asuntoa ja/tai hommaa vuokra-asunto ja tee sen suhteen kaikki paperityö

- ... ja jätä päivittäisiä jäähyväisiä asuinympäristölle, jollaista et tule enää ikinä saamaan "tässä elämässä" kuten mieheni luonnehti

@@@

Paikallinen lenkkikaveri
on eteläntuonteja. Siis kehä3:n sisäpuolelta. Meillä jokaisella on ihanneminämme, siis sellainen WannaBe-tyyppi. Lenkkikaverilla WannaBe-minä on kovan luokan retkeilijä.
Kun ulkona on alle kaksikymmentä astetta pakkasta, hän värjöttelee kuin varpusen poikanen siivet roikollaan ja hyppelee yhdellä jalalla sinne tänne manaillen pakkasta sietämättömäksi.

Ja minä aattelen vanhaa, lappilaista pohjoisen lenkkikaveriani: ollaan sadat kerrat kanssaan taivallettu tuntikausia pohjoisilla leveyksillä merkittävästi kovemmassakin pakkasessa, eikä ole otettu keliä edes puheeksi. Että tottumiskysymys! Ja terveiset toiselle ulkoilukaverille, joka ottaa ja lähtee yksin Lappiin tammikuussa autiotupia kiertelemään. (Australialaiselle toverille jo Ahvenanmaa olisi extreme-hommia.)

Näihin puheisiin,

teidän
Helga