lauantai 4. heinäkuuta 2015

Novelle cuisine: lappskoj!

Lappskoj, itse tehtyä - herkullista tuli!
(Suomalaisversio, oma sellainen)
Tänään on lapskoj(s)-päivä!

Marssin ratsastustamineissa pikkuruiseen K-kauppaan käärimään kokoon lapskoj-tarveaineet, jotka löytyvät mistä tahansa kaupasta. Lapskojta varten ei tarvi meikata, käydä kampaamossa, pukeutua puuhkaan ja sulkahattuun kipittääkseen Stockmannin Herkkuun tahi VonÄppelquistin pieneen kivijalkaerikoismyymälään näyttäytymään. Tarvikkeet hakee vaikka Hai-saappaissa. (Kaupan eteen tuli maanviljelijä traktorilla, jonka jätti suvereenisti käyntiin kauppareissun ajaksi.) 

Googlettamalla selviää: lapskoj on suomeksi lapskoussi ja siitä on monen monituista erilaista versiota pitkin Itämeren rantoja. Yhteistä on se, että ruokaan kuuluu ainakin peruna ja liha ja se valmistetaan tavallisimmin hellalla keittämällä. Lihakin voi olla ihan mitä kiinni saa: pihvilihaa tai kuten ruotsalaiset tuntuvat suosivan, "salta bitar"- lihaa eli suolaliemeen purkitettuja lihanpaloja. Ihanan vapaamuotoinen, ei-nysvääjille soveltuva ruokalaji! Tässä ei pursoteta eikä puleerata, vaan lyödään homma läjään ja sillä selvä. Ja ulkonäkö noudattaa samaa suoralinjaista sarjaa: simply food for simply people!

@@@

Norjalaiset väittävät lapskoussia alunperin norjalaiseksi. Uskoisikohan, onhan heillä jo öljynsä. Merimiesten sapuskaa tämä joka tapauksessa on ollut. Suomessa muistan jossakin laitoskeittiössä saaneeni sitä merimiespadan nimellä. Joskin siinä ei silloin ollut kuin perunaa ja lihaa. Ilmeisesti tätä herkkua on tehty yltympäriinsä kaikilla Itämerta seilaavilla laivoilla, koska se porisee myös Liettuan (labas káuszas) ja Latvian keittolevyillä. 

"Lapskaus er en varm middagsrett laget av (opprinnelig billig) stekt eller kokt kjøtt (som regel av storfekjøtt), poteter og ulike grønnsaker og krydderier." 
Wikipedia norjaksi.

Norjalaisessa Wikipediassa kerrotaan sanan "labskous" olevan alunperin saksalainen (Labskaus), johon se olisi tullut englanninkielisistä sanoista lob + course, joka tarkoittaa saman lähteen mukaan "voimamiesten ruokaa". Tanskaksi ruokalajista käytetään nimiä labskous, lobskous, lapskovs, labskov, lobscouse, lobescowes tai lobscowse. Ruotsiksi se siis on lapskoj tai lapskojs.

Edelleen norskit kertovat lapskoussista olevan sekä vaalea että ruskeaversio, joista viimemainittu olisi fiinimpää. Sakemannit laittavat labskaussiinsa myös silliä ja punajuurta lihan, pottujen ja vihannesten lisäksi. Se näyttääkin kuvassa melko herkulliselta, öhhh...


Lapskoussi mainitaan myös pohjoisssaksalaisena ruokalajina, että siinä saavat norskien kanssa sitten olla tukkanuottasilla, jotta kuka tämän suhteen sitten kirkkahimman kruunun saa. Me suomalaiset, jotka olemme vaatimatonta kansaa -heh-, tyydymme vain keittelemään ja paistelemaan sitä hellallamme ilman omistusoikeuksia. Mutta onhan meillä sentään Karjalan paisti! Sen kansallisuudesta ei tarvi kiistellä (paitsi venäläisten kanssa, mutta se onkin jo toinen juttu).

Älkäämme takertuko lihoihimme vaan siirtykäämme katsomaan, mitä sakemannit virkkovat sörsselistään. 
Ein Seemannsgericht, merimiesten apetta. Laivakokin kekseliäisyyttä varmasti kysyttiin kun piti laatia aterioita laivaolosuhteissa edes jotenkin säilyvistä aineksista. Lieneekö tuo sillikin uinut tuon takia mukaan kuvioon, joskin siitä mainitaan, ettei silli kuulu skandinaavisisiin versioihin.

Sakemannit kehuvat lapskoussin kokeneen renessanssin ja päässeen monen ravintolan ruokalistoille. Novelle cuisine kuulemma :D Hyvä lapskoussi! Novelle cuisine - kuulostaa hienolta: kuin meikäläisen keittiö :D
Edelleen Saksanmaalta sanotaan, että hyvälle maistuu - kuin perunamuusille (!?). Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy on saksemannilapskoussi kuitenkin vähän erilaisessa formaatissa kuin meikäläisellä. 

@@@

"Här i Sverige är Lapskojs traditionellt potatismos blandad med nötkött och kryddor som serveras med inlagda rödbetor och i vissa fall med stekt ägg. I Iduns kokbok från 1919 ges receptet som frukostmat. " kirjoittaa Monica Eisenman blogissaan vuonna 2012 http://blogg.mama.nu/monicaeisenman/2012/11/12/nar-at-du-lapskojs-sist/

Lopuksi resepti, jolla meikäläinen lapskoussinsa valmisti uunissa, jossa se kätevästi valmistui sillä välin kun kävin erään harrastuksen parissa. Resepti on poimittu ruotsalaiselta nettisivulta, jota en nyt kuolemaksenikaan enää löytänyt. Mutta muistan ulkoa, kas näin:


LAPSKOUSSI

7 perunaa
3 porkkanaa
1/2 lanttua
1 sipuli
apout 600-700 g lihaa
1 lihaliemikuutio
4 dl vettä
1 lihafondinappi
kokonaisia mauste-, musta-, valkopippureita

Juurekset ja sipuli kuoritaan ja kuutioidaan.
Liha tirautetaan pannulla voissa.
Valmistetaan lihaliemi, jonne pudotin myös fondin 
(jonka itse keksin tähän reseptiin lisätä).
Liha pohjalle, juureksen päälle ja lihaliemi siihen.
Uunissa 150 astetta, jonne se unohtui 3 tunniksi, mutta siinä
ajassa juurekset olivat muhiutuneet kerrassaan herkullisiksi. 
Jos tuon olisi tehnyt kattilassa ja jos perunat olisivat olleet jauhoisempia, 
olisi siitä varmaan saanut ruotsalaiskuvissa näkyvää mössöäkin.

Puolukkasurvosta, suolakurkkua vaan sitten tämän kanssa, niin kyllä lähtee!


t. Helga 














Ei kommentteja: