maanantai 19. lokakuuta 2015

Pyörällä päästään, sanoi hän pyörällä päästään


Semmoista vain tulin sanomaan, että nyt olen keksinyt vastauksen elämän ultimaattumiin. Perustavaa laatua olevaan, vanhenemiseen liittyvään kysymykseen siis.
(Onko se ultimaattumi? Joka tapauksessa keksin tuon sanaparin nyt itse kun kuulostaa hyvältä. Ja olkaa hyvä älkääkä riistäkö tätä hienostelevan keikaroivaa ilmausta meikäläiseltä täräyttämällä jollakin latinan tahi hebronin kielen kielioppikirjalla otsikkoon. Mutta asiaan).

Siis, tulin sanomaan, että tiedän, mistä huomaa tulleensa vanhaksi. Ettekö tienneet? Minäpä kuiskaan: siitä, että alkaa pelätä toisia polkupyöräilijöitä.
Eikä tässä kaikki. Alkaa pelätä myös hurjia alamäkiä. Siis, että jokin lyhytkestoinen tasapainovaikeus tahi muu epämääräinen kohtausoire iskee juuri silloin, kun pyörän puolat viuhuvat maksiminopeudellaan.
Tai että mutkan takaa joku trikoohousuinen fosforikypäräpää kaahaa ohutrenkaisella kilpapyörällä senttimetrin päästä ja kellahdan ruhoineni asfalttiin.
Tämmöisiä sitä ihminen alkaa pelätä pikkuhiljaa. (Käytän kypärää, polvi- ja kyynärsuojia toistaiseksi vain rullaluistellessa, mutta kaipa näihinkin on pikkuhiljaa siirtyminen myös pyörän ratissa.)



Jatkan edelleen jaarittelevia ja mitäänsanomattomia havaintojani tähän tapaan:
Tänään huomasin ryhtyneeni viime aikoina jarruttamaan alamäissä, jottei kukaan tahi mikään yllättävä väliintuleva muuttuja (kuten orava, jänis tahi metsän hukkanen) tangeeraa ajolinjoille puhumattakaan tuosta ensinmainitusta tappajapyöräilijästä, joka kiitää suuremmalla nopeudella kuin millä autoaan saa taajama-alueilla kuljettaa (40 km/h). Moni urheilupyöräilijä näyttää käyttävät yleisiä pyöräteitä Tour de France- harjoitteinaan: pois alta luuseri! Siinä sitä täti sitten seilaa Huskvarnallaan tien tukkona ja pälyilee pelokkaasti sivustoilleen, ettei törmää kenenkään eteen, eikä kukaan puske sivusta kylkeen.

Ja kaiken huippu:
tunnen hevosen selässä olotilani pyörää turvallisemmaksi (kirjaimellisesti :D).

Loppupäätelmä:
alan kulkea hevosella töihin.

Turvallista matkaa toivoo
 Helga

4 kommenttia:

Risa kirjoitti...

Joo, mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä varovaisemmaksi myös. Kaikki mahdolliset vaaratilanteet sitä osaa jo nähdä silmissään. Sanoo hän, joka kerran törmäsi toiseen polkupyöräilijään. :)

Anonyymi kirjoitti...

Nii-in, huomaahan sen siitäkin että ikämiehet Räikkönen ja Bottas jarruttelevat toisiinsa törmäten kun taas vasta kuukausi sitten oikean ajokortin saanut (!) Verstappen kiihdyttää pelkäämättä, kuten sen ikäisen kuuluukin. (Tai ei kuulu, mutta kun nuoria ei pelota.)

Helga von Köchel-Verzeichnis kirjoitti...

Ajattelen joka ilta, että tästä pitäis kirjoittaa...ja tästä ja tästä! Mutta illan tullen loppuu tunnit ja on mentävä maate. Hevoset täyttävät iltojani ja lisäksi eräs assu harraste kuljetuttaa metsillä ja pusikoissa ;)
Mutta täältä tullaan kynä oikosenaan kun saadaan ratsastukset ratsastettua ja iltakoulutus lusittua. Terveisiä sinulle, joka luit tämän!
t. Helga

Anonyymi kirjoitti...

Odotamme...