Lehtikatsaus ja lisää patterikynttiläostoksia

Tuiki tuiki tähtönen. Eikä se tuiki.

Aloitan patterikynttilästä, kun on niin kaunis kuvakin. Arvelin hommata sen vanhalle äidilleni turvallisena vaihtoehtona. Lukijoistani vasemmanpuoleinen, se tarkkasilmäisempi, havaitsee oivallisesti, ettei siinä pala valo. Aivan oikein: ei pala. Tämä rakkine hankittiin Sitymarketista hintaan 5.95 e plus kaksi kpl LR14-patteria. Siinä on se hyvä puoli, että luukkua ei ole ruuvattu korviaan lotkauttamattomalla ruuvilla kiinni, kuten Äs-kaupan versiossa, joka piti siis rikkoa ennen käyttöä. Mutta tässä on toisaalta merkittävästi hankalampi vaiva: se välkähtelee vain, kun sitä pitää vaaka-asennossa ja painaa sen rinnalleen. (Sinänsä hellyttävää.) Mahtaako ottaa sydämen sähköisestä akselista potkua. 

Ja tässä välissä tuli Houstonista tiedote: se toimii sittenkin! Meinaan pimeässä pesuhuoneessa: siinä on hämäräkytkin. Muorin on siis istuttava pimeässä koko joulu, että liekki palaa.

Ehkä hommaamme sen rikottavan version hänelle. (Kuumeisesti mietimme, kenelle tuo hämärähiippari annetaan joululahjaksi :D)

@@@

Lehtikatsaus

Aloitan Suomen Lääkärilehdestä (ilmestynyt 4.11.2016):

Lääkäriliiton puh.johtaja Pälve varoittelee näennäistehokkuudesta, jota useammassakin paikassa maassamme toteutetaan. Nimittäin lääkärin työtä mitataan sen perusteella, kuinka nopeasti hän katsoo mahdollisimman monta potilasta. 

"...rauhallinen keskusteluhetki tai ylipäätään lääkärin tapaaminen olisivat potilaalle erityisen tärkeitä." 

Jos hoitaja "lavaa" potilasmassaa ensin ja lääkäri vain kurkistaa ovelta vaikkapa ihottumaa, niin siinä ei potilas-lääkärisuhteesta voi puhua mitään. (Tämän sanoin minä. Mutta Pälve tarkoittaa samaa.)

"Monissa organisaatioissa päättäjät ovat valinneet talouden seurantaan järjestelmät, jotka eivät osaa laskea lääkärin ja potilaan välisen huolehtivan ja empaattisen suhteen arvoa."

Tälläiseen mennään, kun vastaanottokäynti aletaan mieltää taloudelliseksi tuotokseksi tai "palvelutapahtumaksi" aivan kuin jossain Gigantin myymälässä tai kaupallisessa firmassa. 

Olen huomannut, että esim. Kanta-järjestelmän saneluohjeessa puhutaan palvelutapahtumasta. Mikä heikkarin palvelutapahtuma! Ei takuulla ole lääkärin käsialaa, vaan sorvattu jossain pdf-tehtaalla jonkun terveystalousasiakkuuslähtöisyyspalveluprosessipäällikön toimesta. 

Tuo hemmetin saneluohje lävähtää muuten joka ikisen potilaan kohdalla sairauskertomuksen eteen, kun käynnistää sanelun. Se pitää joka kerta klikata erikseen kiinni, vaikka olisi sanellut potilastekstejä vuosikymmenet! Toinen mahdollisuus on joka potilaan kohdalla raahata sitä näytön reunaan, että näkee sen alla olevat - toki palvelutapahtuman ja tuottajaorganisaatiolaskureiden kannalta täysin merkityksettömät sivuseikat (sarkasmia, huom) kuten vaikkapa sellaiset toissijaiset asiat kuin potilaan lääkitykset, labrat, aiemmat käynnit, röntgenlehdet... Ne on palvelutapahtumaluokitustoimistolle aika hepreaa, kun eivät ole asiantuntijoita varsinaisissa prosesseissa (yök), vaan keskittyvät asiakkuuslähtöisyyspalveluprosessien ohjeistuksiin, excelöinteihin ja talousjohtoryhmän kokouspöytäkirjojen graafisiin käppyröihin.

@@@

Kuten huomaatte, lehtikatsaukseni lievästi sanoen jumittaa ja syrjähtelee. Otettakoon tämä vaikka terapiaistuntona tässä samalla. (Nuo yllämainitut asiat ihan oikeasti vie sitä aikaa, joka kuuluisi potilaalle. Tuo saneluohje on pieni rikka koko kaaoksessa.)

Partiokalenteri - joko ostit omasi?

@@@

Seuraavaksi Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim (3.11.2016):

Se kysyy, miksi istuminen on vaarallista. Ja vastaa (lyhennän ja tiivistän sekä kansantajuistan rankasti ydinasiat):

- istumisen aiheuttama terveysriski muodostuu, jos istuu pitkiä aikoja, vaikka muutoin liikkuisikin paljon "Henkilö voi täyttää liikuntasuositukset, mutta istua liikaa."

- pitkään istuminen vähentää insuliiniherkkyyttä, joka taas on juuri se seikka, joka on kakkostyypin diabeetikolla se "vika". Kun insuliiniherkkyys on vähentynyt, verensokeri nousee. 

HUOM: tähän liittyen tulee mieleen, että kakkostyypin diabeetikko ei kärsi matalista sokereista, jos insuliinipistos jää aamulla väliin, vaikka jonkun tutkimuksen takia. Kakkostyypin diabeetikon ei tarvi sen takia ottaa välipalaa, että verensokeri laskisi liikaa. Ongelmahan hänellä on juurikin liian sokerinen veri, eikä sokerin puutteellinen vienti solun käyttöön, kuten ykköstyypin diabeteksessa on asianlaita, kun sokeria soluun kuljettavaa insuliinia ei omasta takaa erity

- pienikin lihasten aktiivisuus voi ehkäistä istumisen haitallisia vaikutuksia. Eli: välillä pitää nousta liikkumaan

Yhteenveto: istumisen haittavaikutus liittyy siis sokeriaineenvaihduntaan, joka muuttuu pitkään istuessa epäedulliseksi. 

@@@

(Toinen lukijoistani näköjään torkahti. Kuulin tänne asti, kuinka otsa kopsahti pöytälevyyn.)

@@@

Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim (20.10.2016):

 "Mindfulnessin terveysvaikutukset - mitä lääkärin on hyvä tietää?"

Opin tästä, että mindfulness tarkoittaa tietoista läsnäoloa tässä ja nyt, tässä hetkessä. Ei siis murehdita menneitä, eikä huolestuta tulevasta. Vain tässä ja nyt. Se vähentää ahdistuneisuutta ja lisää myötätuntoista läsnäoloa ja toisen ihmisen kuuntelemista/kuulemista. Tämän voi aloittaa lähimmäisistään. Ei kiirehdi häntä eteenpäin, jotta pääsisi itse ääneen "Mutta minullepa kävi niin, että..!" Kuuntelee ja kuulee, on läsnä ja keskittyy siihen, mitä toinen sanoo. 

Tällä on jutun mukaan juuret itämaisissa uskonnoissa kuten buddhalaisessa meditaatiossa. Artikkeli kertoo myös, että lääketiedettä tarkoittava englanninkielen sana medicine tulee samasta kantasanasta kuin meditaatio. Nimittäin latinankielisestä sanasta mederi (Parantaa, parantua, parannuskeino).

Voiman lähde!

@@@

Sain nyt raportoitua 3 lehteä laitettavaksi lehtikeräyslaatikkoon. Vielä jäi 2. Mutta säästän lukijaa toiseen hetkeen, sillä nyt on mentävä levolle, jotta jaksaa huomenna olla läsnä potilaan kertoessa palvelutapahtumassa tuotantoprosessia häiritsevästä sivuseikasta eli sairaudestaan ja vaivoistaan. 

Ne kun saisi vielä pois (tai oikeastaan koko potilaan), niin tuotantoprosessi sutjakoituisi entisestään ja voisimme näin muodoin keskittää työaikamme kokonaisuudessaan ja häiriöttä pelkästään tietokoneohjelmien edellyttämiin prosesseihin, klikkauksiin, merkintöihin ja tilastointeihin.

Gesundheit!

Helga

Ps. sain näytön toimimaan myös MacBookProssa. Tarvittiin Minidisplayport- HDMI-adapteri. Tottakai! Senhän nyt tiesi lapsikin!