Juottolan uutiset: saisiko olla olutta vai viiniä?

Lisää kuvateksti

Esittelen hieman alkoholijuomia niille, jotka eivät lasiin sylje.

Ensimmäiseksi kerron tapauksen osallistumisestani erään seuran järjestämään viini-iltaan vuosia sitten. Tarkoitus oli opetella viinituntemusta ja viineihin sopivia ruoka-aineita.  Opettajana oli "mersunkokoinen nainen" (miespuolisen ystäväni ilmaisu).

Istuimme koulunpenkissä ensin luentoa kuunnellen. Luennoitsija kertoi viinin terveysvaikutuksista ja juustojen terveellisyydestä. Tuli paljon epätieteellistä ja väärääkin tietoa (nk. Mutu-materiaalia), vääriä terveysväittämiä ja virheellistä informaatiota eri ravintoaineiden terveellisyydestä. Mutta luennoitsija oli luennoitsija. Huulta sai purra ja puristaa pulpetinreunaa, ettei olisi viitannut ja pyytänyt puheenvuoroa ja sanonut:

- yksi suomalaismaksojen pahimmista vihollisista on alkoholi (myös viini)

- yksi suomalaisen pahimmista terveysuhista on liiallinen kovan rasvan saanti (varsinkin markkinoimissasi juustoissa)
- ei juusto ole mikään terveystuote

Byt the way: alkoholin suurkulutuksen raja on miehellä 24 annosta eli kori keskiolutta ja naisella 16 pulloa tai vastaava määrä muuta alkoholia, joka on tosi paljon! Ollaan usein kauhisteltu näitä ylärajoja. Mietona viininä tuo on 3 1/3 pulloa/vko miehellä ja vajaa 3 pulloa naisella. Oluena aatellen määrä tuntuu jotenkin suuremmalta, vaikka alkoholimäärä on kuta kuinkin sama.

Tästä linkistä voi arvioida juomatapojaan.

https://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/juomatapatesti

Tässä on linkki nk. AUDIT- kyselyyn. Peruskamaa kun vastaanotolla arvioidaan alkoholinkulutusta:
https://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/alkoholin-kayton-riskit-audit

@@@

Sitten asiaan :D

Olut on juomista jaloin. Olen tainnut sanoakin. Tuon belgialaisen Duvelin esiin, kun viimetteeksi olen sitä maistellut. Prosentteja siinä on muistaakseni 8,5, joten ihan kevyimmästä päästä se ei alkoholipitoisuutensa suhteen ole. Mielioluitani ovat kuitenkin englantilaisoluet ja etenkin dark lager- oluet eli ei ihan tervamaiset, muttei vaaleatkaan vaan siltä väliltä. Oluita on joka lähtöön nimittäin. Sekä värin että maltaan puolesta.

Lähde: Wikipedia (https://en.wikipedia.org/wiki/Beer_style)

Alkoholittomista oluista mainostaisin Lapin Kullan olutta, josta Viini-lehdessä on arvostelu näin:

Pieniprosenttinen
viini (hyvää!)

"Lapin Kulta Arctic Malt Vaalea Alkoholiton
Olut näyttää lasissa hyvin vaalealta ja kirkkaalta. Vaahto häviää nopeasti. Tuoksu on makeahko ja maltainen. Maku ei ole läheskään niin laiha kuin muistelin. Vaikuttaakohan tähän se, että Mikko kehui tätä etukäteen suosikkioluekseen? Olut tuntuu kuitenkin toisellakin huikalla tasapainoiselta ja laadukkaalta.

MvH: ”Toimii hyvin saunaoluena. Tässä on mielestäni karaktääriä. Kyllä se tunturipuro on siellä. Tai jäkälä.”

@@@

Viineistä puhuttaessa olen aika ajoin ällistyttänyt viinilaaduilla diivailevaa suomalaisporukkaa pläjäyttämällä kehiin kommentin: "Alkoholistiperheen lapsena olen viinilaadut saanut nähtäväkseni halvimmasta kalleimpaan, että se on hallinnassa!" Tilastotietojen mukaan kuulijoistani joka viides (1/5) on elänyt lasisen lapsuuden. Samat ihmiset brassailevat pikkusormi ojossa muka hienoinakin viiniasiantuntijoina - aivan kuin asiantuntijuus antaisi tässä yhteiskunnassa etulyöntiasemaa. Mitä ihmisen pienuutta, mitä surkeaa väärinkäsitystä sosiaalisen hierarkian kilpailuvälienistä. Ei Suomi ole mikään viinimaa. Suomi on Koskenkorva- ja korvikealkoholimaa. Viinimaat on muualla.

@@@

Ukkosta pukkasi.

Asiasta ananakseen.

Syöksyin kukonlaulun aikaan makuuksiltani suoraan harrastamani pallopelin syliin (Ruuna saa olla pari päivää rauhassa). Aamu oli ihana! Kenttä oli vielä kasteessa, käki kukkui ja aurinko hieroi unisia silmiään: ihanaa! Ilma oli raikas, ei kärpäsiä, ei paarmoja, vaan happea, happea! Rallattelin ja kopsauttelin palloa nautiskellen ilmanalasta ja pelistä.

Kierroksen puolivälissä mukaan liittyi tuntematon pariskunta. Rouva mulle heti kertomaan, että olivat juuri olleet Wienissä. ("A-haa!") Kertoili Wienistä kuin olisi suurikin matkailuihme. Ei meinannut loppua tulla, kun halusi informoida kaukaisesta ja ihmeellisestä Wien-nimisestä seutukunnasta. Oli pakko lopulta sanoa, että kävin siellä työmatkalla talvella, mutten tunne kaupunkia enempää. 

(H*vetti, lähes jokainenhan nyt on Wieninsä nähnyt. Eikö sinne ole halpoja lentolippujakin ja matkoja joka lähtöön? Kävin siellä enskertaa Interraililla 70-luvulla ja sittemmin lukuisia kertoja eri syistä. En jaksanut tästä alkaa vaahtoamaan. Mehän oltiin pelaamassa eikä missään matkailuillassa.) 

Rouva kertoi paljon muutakin viehkeästä elämästään, mutta olin tullut kentälle pelaamaan, enkä innostunut rupattelemaan kaikesta hienoksi oletetusta, mitä itse kukin on maallisella matkallaan kohdannut ja saanut vastaanottaa.

Mistä tuommoinen vaiva ihmiselle tulee, että pitää tuoda kaikenlaista skreeppiä kehiin?

No, sivistys on sietokykyä.

Taannoin vierailin entisen kotikuntani pelikentällä. Seurasin sivusta, kun tietämäni nainen kurmuutti kentän henkilökuntaa. Sama tyyppi simputti minua aikanaan pelikierroksella. Aattelin sivusta kuunnellessa, että luonteestaan ei näköjään pääse vuosienkaan jälkeen. Jotkut voi sentään ajanoloon kehittyä ja viilata terävimpiä särmiääan ja sivistyä. Tässä tapauksessa kehittymiskyky oli 0 astetta. Sääli hänelle - lapseton nainen. Lapsetkin olisivat häntä kasvattaneet, jos niitä olisi siunaantunut.

@@@

Kyva: Helga

Viimeisessä kuvassa  tarjoilen teille kulleroniityn. 

Voin kertoa, että tuolle niitylle päädyin luullessani, että ole peruskarttaa viisaampi. En ollut. Tuosta edetessä nokan alle tuli pusikko ja sitten ranta, josta ei kahlaamallakaan olisi yli päässyt. Ois kannattanut uskoa. Palasin sakean hyttysparven saattelemana takaisin niitynreunusmetsikköön. Ja uusi suuntaus karttaa kunnioittaen. Opinko minä omalla kohdallani tästä?

Ystävällisesti teitä tervehtien,

Helga

Ps. uskokaa tai älkää, niin soitin tämän kirjoituksen aikana myös poliisille. :D