Sappihappoa, mandariinimehun resepti :D ja sössittyjä aamukeskittymisiä

Kippis!

...nooo joo. Annoin periksi itselleni huomattuani selkeän asiavirheen edellisessä blogitekstissä. Eihän nyt herraparatkoon sappihapot imeydy paksusuolesta. Sus siunaa minkälaisen koulutuksen olen saanut (valtio syytteeseen!). Lapsikin tietää, että sappihapot imeytyvät ohutsuolen loppuosasta (ileum) eikä misrtään faking paksusuolesta. Lukijaani takuulla alkoi heti närästää epätarkkuus.

Tänään on perjantai. Ja tänään on puoli päivää vapaata keskittymisaikaa. Se oli tarkoitus käyttää tutkimukseen. Taistelin aamutuimaan tieni läpi koiralenkin houkutusten (upea keli!), aamupalan laiton (ks. kuva) päätyäkseni koneelle, jonka äärellä vielä olisi himpun verran aikaa kaivella tiedostot esiin ennen säntäämistä erääseen viralliseen ja todennäköisesti varsin puuduttavaan tilaisuuteen kuulijaksi. 

Kas vain, että vaikka kuinka vahdin itseäni, niin eikös jo silmäni vilahtanut tuohon asiavirheeseen. Lisäksi tuli mandariinimehua puristettua tehokkaan keskittymisajan sijasta. Ja sitten keittiön työpöytä piti siivota, verhot avata ja sen semmoista kiireellistä ja tähdellistä. Niinpä aika-akkuna puristui siinä määrin pieneksi, ettei riittävää keskittymisaikaa enää ole. Iltatöiksi menee, kun aamu näin sössii. Mutta haitanneeko tuo. 

Tutkijakaverini kiteytti kerran asian hyvin:

"Pari päivää menee ensin pöytää siivotessa, ennen kuin pääsee alkuun."

Taitaa päteä kaikkeen keskittymistä vaativaan puuhaan. Harva kykenee keskittyneesti riehumaan sinne tänne eri toimintojen välillä.

@@@

Konkluusio: kannattaa ryhtyä tärkeämpiin kirjoitustehtäviin eli korjaamaan blogiin livahtaneita virheitä. Huokaus. No, onhan iltaa ja viikonloppua tulossa ja ennen muuta itsenäisyyspäivä, jolloin voi rauhassa tuhertaa omia pieniä kirjallisia töitään ja antaa torvisoittokuntien hoitaa virallinen puoli.

@@@

Puristettu mandariinimehu avec la limé

Rec.

8 mandariinia

1 lime

Välineet: mehupuristin (mikä hlvetti se nyt on tarkalta nimeltään?). Puristetaan hedelmät samaan puuliin, lorautetaan pieni määrä keinotekoista makeutusainetta tahi sokuria sekaan. Juodaan. Heleppo nakki.

@@@

Illan menyy.

Simpukoita en eilen syönyt. Ilmoitin etukäteen olevani niille allerginen (heh heh, hätä ei lue lakia).  Olin allergiaani varsin tyytyväinen saadessani eteeni laadukkaan ja ehdottomasti jo visuaalisestikin merkittävän paljon miellyttävämmän vaihtoehdon. Simpukansyöjät katsoivat kateellisena - yksi jopa yritti vaihtokauppaa! :D Yök, mitä kalpeita lötköjä heidän lautasellaan lillui. Lienevät tänään kaikki vatsataudissa, mikäli visuaalinen yleisvaikutelma on linjassa sisällön kanssa. No huono vitsi: varmasti laadukkaita ja elintarvikkeeksi soveltuvia raaka-aineita tuossa paikassa käytetään.

Kaikkinensa ateria noudatti edellisvuosien kaavaa. Kotikutoisen oloista teko-kurmettia. Lisäksi viinibrassailua ja samppakaljahöpötyksiä siinä määrin, että meikäläinen pyysi kannuvettä ja antoi toisten juoda hopeavetensä pikkurillit oikosenaan. Otan mielummin kouran silmässä laadukkaan oluen omassa rauhassa metsämökillä.

Piti oikein miettiä, oloenko hemmetin vastarannan kiiski. En ole! En, en ja en! Olen mielestäni järkevä (köh) eli rationaalinen. En ala maksamaan kymmeniä euroja materiaalista, jonka joudun nieleskelemään väkisin. Eri asia silloin, kun tarjotaan jotakin. Silloin ei auta kuin niellä menemään vaan, mutta omasta pörssistä maksaessa asiaintila on toinen.

Illasta mustaa makkaraa ja kirjallisia töitä.

Hyvää tulevaa viikonloppua! Älkää luovuttako, vaan tais-tel-kaa!

Helga