Kuistiaikaa laadullisesti, Miehenä Olemista ja taivasmatkoja

Kuva: miä

Laatuaikaa on istua kuistilla omissa ajatuksissaan.
Vieressä on lasi riislinkiä, jonka jämät sattuivat mukaan, kun ajelin tänne ties minne tekemään kirjallisia töitä saadakseni pään sisällä mekastavan konepajan hiljennettyä, että pystyy keskittymään.


Sauna on lämpiämässä.
Tässä kämpässä on onneksi sähkösauna, niin pääsee helpommalla. Kyllä kyllä: puusauna on aina puusauna, mutta jos on tehtävä hommia, niin kaikkeen värkkäämiseen menee aikansa. Eikö? No ei sitten (viini alkaa änkyröittää), mutta sähkösauna riittää meikäläiselle. Pitää pestä pölyt naamasta, kun varasin lähialueilta ratsastustunnin ja kentällä pölisi.


Nämä mun hommat on tälläisiä ADHD-ihmisen virityksiä. Toivottavasti ainut lukijani ei revi komeita hiuspidennyksiä päästään ja sylje kolmea kertaa olkansa yli, että fy fan, mikä söheltäjä.


Puolustuksen puheenvuoro: yritän pitää kaikki lusikat samassa sopassa eli harrastukset jossain kuosissa, koska nautin niistä kaikista. Lukijahan ne kyllästyneisyyteen saakka tietääkin, jottei niistä enempää.


@@@


Olutihmisyydestä tiukasti kiinni pitävänä olen hieman antanut periksi ja siirtynyt riiskinkiin (riesling, joko joku yskähti?). Riislinkiä se on. Ja jos tässä oikein virkistyy, kun on pullo kunnon oluttakin mukana, niin saattaapa vahvistuneena rompostella tienvarteen, nostella peukkua pystyyn ja liftailla humpalle. Tuossa on jortsumesta jonkun kymmenen kilometrin päässä. Siellä on lihaa läjään- meininki ja meikäläinenkin ikäloppu tanttara olisi kuumaa kamaa ilman ylätekoripsiäkin. Taidan silti tyytyä sähkösaunaan.


@@@

Kuva on otettu taannoisella Pentik-reissulla, viittaan aiempaan tekstiin.

Miehisyyttä olen miettinyt viime aikoina. Työskentelen oksalla, jossa istua kököttää äijänkutaleita heti monelta vuosikymmeneltä. Suurin osa on viidenkymmenen ja kuoleman välistä, mutta on nuorempaakin sorttimenttia.


Miehisyyden ajatukset saivat uutta näkökulmaa saapuessani tälle kämpälle. Tiedän, keitä täällä on käynyt ennen minua ja osaan yhdistää asioita.


Etukuistin vieressä maassa oli tyhjä Cialis-foliopätkä. Ai mitäkö on? Erektiolääkettä.
Tiedän, että täällä on ennen minua piipahtanut ikäistäni vanhempi naimaton herra uuden tyttöystävänsä kanssa. Miehenä olemisen monia puolia työssä nähneenä (sekä työtoverina että potilaita kuunnelleena) on ajatuksia noussut mieleen. Kun miehen pitää olla Mies. Kun miehellä ei ota eteen ja silti on vain oltava Mies, väenvängälläkin.


Poikalasten äitinä (aikamiehiä) olen sivusta seurannut mieheksi kasvamista ja tietynlaista pelkoa miehisten kasvojensa menetyksestä. Kova rasti! Ja vielä potenssit päälle: pitää uskaltaa, pitää olla Herra Talossa, pitää pystyä - vaikka Cialiksilla. Tässä tapauksessa sialikset on todennäköisesti napattu salaa kuistilla. Folio vipattu muina miehinä (!) karikkeeseen, koska The Naiselle ei ole voinut kertoa nostatusongelmista, ettei kasvot tärväänny.
Mua säälittää.


@@@


Miehisyyttä mietin myös viikolla, kun sain Mr. Asiallinen Rautakanki- tyypin pois tolaltaan. Olen toki onnistunut siinä jo parikymmentä vuotta sitten ensimmäisen kerran (ei ole mieheni, btw, hänetkin olen kyllä sysännyt raiteiltaan ties monestiko). Piti laittaa ihan sähköpostia, että älä ole milläsikään: tarkoitus ei ollut ärsyttää. Luonnollisestikaan ei ole vastannut. En odottanutkaan. On tunteidensa kanssa vankilassa, eikä mikään inhimillinen lähestyminen ole ominta toimialaansa. Tunteet hänellä silti on,´tiedän. On rutistanut mua joskus kännispäissään hississäkin :D ja osaa suuttua. Mutta korkeaan asemaansa ja rooliinsa on puristautunut kuin rautakanki, eikä osaa kurottua ulos. (Olen miettinyt, käyttääkö nykyään Cialista ja masennuslääkkeitä.) (Anteeksi.)

Nämäkin on Pentikiltä ja sopii yo. aiheeseen.

@@@


Korkkasin pullollisen hyvää baijerilaisolutta tähän kuistille kaveriksi. Orava pirulainen säntäilee lähimaastossa ja mitä ilmeisimmin sillä on jotain bisneksiä täälläpäin. Pesä kattorakenteissa?




Miehen olemukseen palatakseni, niin kuvailen teille joitakin tyyppejä. Nämä tuntomerkit eivät sovi kehenkään yksittäiseen tuntemaani mieheen, vaan ovat prototyyppejä. Etunimetkin on täysin mielivaltaisesti keksityt.


1. Martti...
kasvoi vahvan äidin varjossa ja valitsi sellaisen myös naisystäväkseen. Naisystävän päättäväisyydellä on päästy naimisiin. Martti, hieman pullukka ja pulloharteinen, löysi välillä miehen itsestään ja silmäkin läksi vilkuilemaan. Äiti ja topakka emäntä kuitenkin pitivät huolen siitä, että sen kummempaa ei päässyt tapahtumaan. Nykyisin onkin antautunut täysin naisten huolehdittavaksi. Äiti ostaa paidat, vaimo pukee ne. Martille on kertynyt kiloja ja nykyisin enimmäkseen katselee jääkiekkoa telvisiosta. Ellei sitten vaimo ole päättänyt lomasta vanhempiensa luona.
Lapsia Martilla ei ole: vaimo ei ole tullut raskaaksi.


2. Pertti...
tuli vastaan kauniina kevättalven päivänä hiihtokeskuksessa. Äkkäsimme toisemme hissilippukassalla ja Pertti kiljaisi:
"Ei mutta Helga! Hauska nähdä pitkästä aikaa!"
ja rutisti minua tulisesti, kuten hänellä on aina ollut tapana.


Myös silloin, kun ehdotti, että istuisimme iltaa poikamiesboksissaan (vaimo asui toisella paikkakunnalla) ja joisimme pullollisen viiniä.


Hauskahan Perttiä on tavata! On hyvässä lihassa, raamikas mies, kaunis basso. Mutta niin helvetin rasittava, ettei sitä ehkä kestä vaimokaan, sillä rutistusten jälkeen Pertti muistaa:


"Ai niin, tässä on Satu. Ollaan täällä nyt ensimmäistä kertaa."


Ja Satu seisoo siinä arkana ja haavanlehtimäisenä innocent bystanderina ripsipidennyksineen. Satu on terveydenhuollon toimialalla ja todennäköisesti ajatellut, että lääkärismies on sentään mies parhaasta päästä. (Minä ajattelen kyllä toisin, mutten ryhdy neuvomaan. Tarkennus: en Pertistä, vaan ylipäätään lääkärimiehistä.)
Viittä vaille olen kysymäisilläni, että "Missäs Pirjo on nykyään?"
Tarkoitan vaimoa.
En kysy.




Jään miettimään.
Pertti on pohjimmiltaan herkkä mies karkeassa out fitissä. Puhuu kovalla äänellä, kulkee rinta korkealla, mutta luhistuu napakasta iskusta navan alle. Loppujen lopuksi olen aika tyytyväinen: vaimo olikin ihan liian kova nakki Pertille. Lempeämpi naiskäsi voi ohjata Pertin sinne, minne Pertin kuuluu mennä. Nimittäin itkemään pois kaikkea sitä raskasta asiaa, mikä sieluun on kertynyt ja mitä ei koskaan ole saanut itkeä pois.




Miehenä olemisen kova laki. Viidakon laki.


@@@

Hyvää baijerilaista olutta! Olkaa hyvä, tarjoan!

Nä men för helvete också,
nu har det blivit dags att säga adjö o. ta sig till bastu. Sauna on lämmennyt (lämminnyt?) ja takkaankin on kohta laitettava tuli. Mukana on broilerimakkaraa.




Toivotan kaikille kahdelle lukijalleni oikein hyvää perjantai-illan jatkoa!
Ja matkasisarelle (jos luet tämän - älykkäästi sanottu, eikö!) voimia hautajaisjärjestelyihin. Tänä viikonloppuna haudataan ystäväni äiti (jonka tunsin hyvin, hyvää Taivasmatkaa K!) ja ystäväni anoppi (jota en tuntenut).




Teidän Helga,
ikuisuussaunamatkalainen