Norjalaista säätiedotusta, televisio-ohjelmia ja bulkkia

"Kaldeste mai siden årtusenskiftet", sanoo norjalainen ja lisää: "Man må se humoren i det".

Sää. Sää sää sää.

Ihan hirveät kelithän meillä on olleet ja näyttää olevan edelleenkin, mutta eipä ole helppoa Norjassakaan. Sain joskus pelikentällä vinkin norjalaisesta sääsivustosta, josta ainakin retkeilijät, vesipedot, pelailijat, puutarhaharrastajat ja muut ulkoiluihmiset saavat hyvää tietoa keleistä. 

Tästä linkistä havaitsee, että nk. pakkoruotsista on kumminkin hyötyä jossain kohtaa, sanokoon kuka mitä sanoo. (Eläköön ruotsinopetus!)

Tässä on linkki norjalaiselle sääsivulle:

https://www.yr.no/kart/#lat=70.99064&lon=15.39791&zoom=3&laga=nedb%C3%B8r&proj=900913

@@@

Hästäg: Ilmatieteen laitos.

Näin koulujen päätöspäivänä meikäläisellä on syvä rauha, kun pirtti on tyhjä lukuunottamatta vanhaa rakkia, joka makaa jaloissa. Ohi on lusikkaleipäin teot, kaakkujen koristelut ja sellofaaniin pakatut ruusunkukkaset. Lakkiaisia vietettiin useampiakin. Lakkiaisvalmistelujen merkeissä ajauduin Marttaliiton sivustoille kakkureseptiä hakemaan ja löysin Marttojen keskustelusivun. Taitaapa olla 17 vuotta tuosta hetkestä. Sivustolla tuli roikuttua useammallakin nimimerkillä. Lunta tuli tupaa, jos kohta oli paljon hyväkin hetkiä ja alkuun oli tosi hauskaakin. Lienevät sivut sittemmin kuivuneet kasaan. Yksi mieskin yritti meikäläistä saada treffeille sitä kautta ja hassuja kohtaamisiakin oli.

Liityin siinä tuoksinassa sitten Marttoihinkin, mutta sillä kylällä Marttasiskojen piiri oli vuoskymmenet koostunut samoista, keskenään kai osin sukuakin olevista naisista, joilla oli omat jutut ja systeemit. Siinä vaiheessa, kun alkoi olla hyvin epätieteellisiä "luennoitsijoita" eli pullakahvit tarjoavia kauppiaita, niin hyppäsin ulos kuvioista.

Että mitäpä sitä meikäläinen nyt muuta, kun könöttää bittiakkunan ääressä, kruisailee lukemassa postilootaan tulleita medisiinisiä uutisilmoituksia ja miettii, minkä harrastuksen tänään toteuttaisi :D Loikoisaa elämää, eikö totta. Vaihtoehtona olisi väyläytyä takaovien kautta koiran kanssa työhuoneelle tutkailemaan sitä paperipinkkaa, jota päivänä muutamana tuli kiroiltua. Se alkaa onneksi olla loppukoostetta vaille valmis, eikä työhuonesuunnitelma kuulosta Porsasradion toimituksessa hyvältä idealta.

@@@

Kokeilepa laittaa joku hakusanan alku, niin näet mitä googletetaan :D

Eilen tuli sivusilmällä katsottua pätkä "Vain Elämää"- ohjelmaa.

OMG ja voi myötähäpeää. Tuo on ihan jo muuttunut naurettavaksi koko hemmetin vainelämää. Hermoja raastavaa lässyttämistä, nyyhkimistä ja ylivirittynyttä huokailua, ihastuksen kiljaisuja ja hölinää. Kuvottaa ja öklöttää. Terveisin Porsasradion K***pää-Kriitikko. 

Toinen, jo ihan huolestuttavakin ohjelma on "Hauskat Kotivideot"- tyyppinen systeemi, jossa ihan hankalankin näköisiä onnettomuuksia kuvataan muka hauskoina juttuina. Kun joku saa nenänvarteensa kunnon tällin, lentää jonkun aidan yli, kompastuu ja kaatuu jonnekin kamalaan paikkaan. Miten tuommoiselle voi joku nauraa? (Amerikkalaiset voivat: make America great again!)

Ihmettelen myös sitä hypetystä, joka nyt tuntuu facessa olevan sen pienen, valkotukkaisen tytön ja käsinuken yhteisesiintymisestä. Mietityttää, kuinka kauan tuota tyttöraasua on treenattu tuohon ohjelmaan kotioloissa ja kuinka paljon se on häneltä vaatinut - myös sellaista aikaa, jonka tuon ikäiset lapset käyttävät pelkästään lapsena olemiseen kuten kuuluisi. Äiti siellä kiljuu yleisössä. Minä kiljuisin kauhusta: tyttöni, kultaseni tule pois sieltä ja mennään yhdessä vaikka leipomaan!

Mua ei sanalla sanoen innosta tuon tyyppiset lapsitreenit yhtään. Tiger Woodskin jäi justiinsa rapakon takana rattijuopumuksesta kiinni kaikkien ongelmiensa lisäksi. Hän aloitti golfharjoittelut juuri vaipoista päästyään ja isä puhalsi niskaan. Legenda kertoo, ettei leikkikouluikäisenä päässyt nukkumaankaan ennen kuin isän vaatimat 100 reikään mennyttä puttia oli suoritettu. Voi olla legendaakin, mutta kyllä siellä isä roikkui apinana tiikerin niskassa. Eikä ole ainut vanhempien kunnianhimolla revitty lapsi. 

Btw, jos lapsen nimeksi annetaan tiikeri, niin ei sekään hyvä merkki ole. Mutta jos teillä kotosalla siellä nyt sattuisi olemaan Jesse-Tiikeri, niin suonette anteeksi. Muistelen, että joku joskus yritti laittaa lapsensa nimeksi Makkaraa, muttei läpäissyt virkamiestasoa.Virkamiehet tykkäsivät vain nakeista. 

Typerä vitsi. 

@@@

Tässä ei näy hevon peetäkään - vielä tuossa vaiheessa.
Vai näkyykö kuitenkin, jos oikein tarkasti katsoo.

Mille siis ruveta tänään?

1. Rautakauppaan hommaamaan korjaustarvikkeita harrastukseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

2. Pelikentän harjoitusalueelle treenailemaan ja testaamaan kintun kestokykyä.

3. Kuntosalille.

4. Sohvalle lepäilemään. :D

5. Ajelemaan vanhaa sukulaista katsomaan. (Huoh.)

6. Autotalliin crosstreinaamaan. (Kylmälaite.)

7. Hevosta katsomaan. (On varmaan kiireinen töiden takia.)

8. Rääppimään ylioppilaan kotiin iltasella (kiitos kutsusta!).

9. Hyppäämään autoon ja ajamaan johonkin kohtee.... nyt tiedän! 

=> Kohta 1. jonka jälkeen kohta 10. eli metsäretki.

@@@

Lopuksi on pakko lataista tauluun kuva, jota voi peukuttaa kuvan päältä, että "tykkään" (vitsi, ei siinä mitään klikkauslinkkiä ole). Jos taasen ei tykkää rumista vitseistä tai arvelee huumorintajunsa rajat tiukoiksi, niin nyt on viimeinen hetki sulkea silmänsä, klikata ruksista netti kiinni ja painua lenkille virkeään ulkoilmaan. 

Kuva on tarkoitettu Porsasradion kannanotoksi omien mielipiteitteni suhteen :D Ja voihan se tuoda lohtua lukijallekin.

Voikaa hyvin!

Helga

Anteeksi kamalasti, että huumorintajuni on tämäntyyppinen.
Myös sen suhteen voin itse noudattaa kuvan ohjetta.

Porsasradion joulukorttisoosi

modelbygge i fokus.se

Porsasradio joutuu muistamaan yhteistyötahojaan jouluntoivotuksin. Pakkaspäivä joutaa soosipuuhaan. Kas näin:

Joulukorttisoosi (Julkortsås)

Ainekset:

200 g kilokauppajoulukortteja (halpoja, ks. Korttiseloste Nro I alla)

20 kpl häävimpiä kortteja imperiumin vastaiskuna viime vuonna superior-luokan diivailukortin lähettäneille (Ks. Korttiseloste Nro II)

10 kpl hieman tyyriitä omantunnon rauhoituskortteja (esim. Kädettömien Armeijan joulutervehdys, Rammat Eläkeläiset ry, Tavara-aseman Hypotermikot ky tai vastaava, ks. korttiseloste Nro III)

1 kpl siisti tussikynä tmv.

100 g postimerkkejä (joilla posti päätyy kohdeosoitteeseen pääsiäiseksi, mikäli ei katoa tai kulje omatoimisesti pikajunalla Parkanoon)

1 kasa viime vuonna vastaanotettuja joulukortteja

1 sotkuinen osoitekirja

petterssonsblogg.se

Korttiseloste:

• Nro I: kilokauppakortit rötköttävät marketissa sotkuisena kasana muovikukkien, kilokynttilöiden ja Pirkka-ulkotulien vieressä. Ne ovat huonolaatuista painotyötä jostain päin Aasiaa. Tavallisesti kuva-aiheena on poropelillä kohti savupiippua lentävä santakalossi tahi muu epäsuomalainen aihekokonaisuus. Hinta on edullinen: pullonpalautuskuitilla irtoaa koko roska. Kortit suunnataan tuttavapiirin ulkokehäläisille pakkosuoritteena (esim. kiitollisuudenvelka tai muu yhtä epäselvä motiivi). Mikäli vastaanottaja tuntuu tarvitsevan ekstrabonuksen, voidaan kortin sijasta toimittaa Fazerin tusinakonvehtirasia HalpisMarketin edullisesta tarjouksesta (pienin kokoluokka).

• Nro II: joko 2-osainen kirjekuorikortti (paremmille ihmisille) tahi soma minnaimmonen (1,20€/Unicef). Kyseeseen tulevat myös lankomiehen myymät Rotary-kortit tai naapurin Börjeltä ostetut Lions-kortit. Niistä saadaan hieman lisäkiiltoa omaan avattareen. 

• Nro III: korttiluokka koostuu nk. WannaBeAHero-tyyppisistä itsepetoskorteista, esim. takavuosien pakolla vastaanotetut, jälkikäteen tilitettävät Ilman Käsiä- kortit. Ovelimmat lähettivät niitä lisähuomautuksella ”Kortit on maksettu”. Uskokoon ken haluaa. Näennäisellä hyväntekeväisyyskorttituella voi feikata pintavälittämistä, joka rapautuu siihen paikkaan kun kiinteistö-, makeis- tai autoverotusta ryhdytään kiristämään huono-osaisten ja vanhustenhoidon kustannusten kattamiseksi. Rajansa nyt sentään kaikella, eikä senttiäkään! Ostinhan sentään tukiyhdistyksen joulukortitkin! Korttiostoksella voi kiillottaa joulukilpeä omissa silmissään, jotta voi hoilata Hoosiannansa hyvällä omatunnolla.

tomtenallan. se

Keitto-ohje:

Aloitetaan korttisoosin keitto viime vuoden kortinlähettäjiä tutkailemalla:

• "Elämämme Kuvina"- porukka laittaa joka vuosi kuvakoosteen menestyksistään. Siinä ollaan näyttävissä aurinkotuoleissa grande-luokan moottoriveneessä koko menevä ja trendikäs suku, paatissa kunnon Monarkki perälautaan pultattuna ja aurinkokatos rullalla. Tai huiskutellaan lomalentokoneesta. Tai hymyillään keskieurooppalaisessa laskettelurinteessä näyttävän trendisuvun voimin syöksylasit otsakkeilla. Piiloviesti on selvä: hyvin menee, mutta menköön! Porsasradion konkluusio: Korttiryhmä Nro I osoituksena siitä, että täällä sitä osataan ollaan vaatimattomia, jos muualla ei osatakaan.
• Mysteerikortti. Siinä lukee ”Kiitos, että sain tutustua Sinuun!” (Sinuun, isolla?). Imartelevaa! Kerrankin joku on ymmärtänyt nicheni oikein. Mutta voi onnetonta: nimi on niin epäselvä, etta saa tolkkua keneltä tämä viisaus on peräisin, eikä muistu edes mieleen (olen kiittämätön nilkki). Porsasryhmän tuomio: Korttiryhmä Nro 0. Ei lähetystä koordinaattien puuttuessa.
• Maafiksoitunut. Kortin lähettäjä ostaa korttinsa aina tietystä Euroopan maasta, jota sairaalloisella intohimolla kritiikittömästi ihailee. Ihailu makaa sillä betoniperustalla, että ainut tuntemansa ulkomaalainen henkilö on tuon maan kansalainen ja hän on hyvä, joten maa on hyvä. Riittää perusteeksi, eikö totta? Porsasradion tuomio: Kilokauppakortti vastineeksi lapsellisesta splittaamisesta.
• Sarkastisen inhorealistihuumorin mestarit! Heille voi lähettää vaikka vanhan parkkikortin, sillä joka tapauksessa he nauraa hekottavat silmät virneessä mukaville yhteisille muistoille! Korttiluokka Nro II.
• Kaukainen sukulainen, jonka kanssa nuoruusvuosina hieman otettiin löysiä ja vähän muutakin, etten sanois. Korttiryhmä I, mutta hyvillä mielin.
• Salainen miespuolinen kirjeenvaihtoystäväni, ex-työkaveri. Lahjakas pöytälaatikkokirjailija, jonka kanssa olemme vuosien saatossa postitelleet toisillemme pienoisteoksia (lue: pitkiä kirjeitä) kustantamon sijasta. Suomen historian kannalta mielenkiintoinen sukutausta, jota mielellään kirjoituksillaan kuvaa. Olen kannustanut lähettämään tekstejään minua potentimmille kustantajille :) Meitä yhdistävät: intohimo kielelliseen ilmaisuun, outo huumori ja omituiset elämänvalinnat. Korttiluokka II, vilpittömästi.
• DINC-pariskunta (http://www.urbandictionary.com), jolla on tiukka kulissi, pröystäilevät puitteet ja henkeäsalpaavan komeat joulukortit. Samaan aikaan toisaalla Hevosmiesten Tietotoimisto tietää kertoa, ettei aina mene niin hyvin, kuin annetaan ymmärtää. Joulun kunniaksi Porsasradio röhkäisee kysymyksen: Miksi jotkut ihmiset valehtelevat tilanteistaan ja pimittävät epäonnistumisiaan, kun olis ystäviä, jotka voisi lievästä vahingonilosta selvittyään tukea vaikka kuuntelemalla ja tsemppaamalla? Korttiluokka I, selitys kuten kohdassa "Elämämme Kuvina".

Näin etenee Porsasradion joulukorttisoosin keitto lähetysajan tullessa täyteen.

Iloitkaamme ja riemuitkaamme ihan kaikesta ja toivokaamme Ruben Stillerin mahdollisimman pikaista paluuta takaisin Pressiklubin juontajaksi!

t. Helga

worldpress. com