Päivän porinat: stooalaisen tyyneyden säilyttäminen, Australian kuvia ja Tami Tammisen elämänviisauksia

Pussipiruja

Parasta aikaa näyttelijä Ilkka Villi kertoo televisiossa, kuinka hän tarkkailee ihmisiä. Toteuttaa tätä erityisesti esim. kahviloissa. 
Sielunveljeni. Tämä prologiksi.

***

Kaarina Hazardin mielestä Facebookissa esitetty omakehu ja oman kiiltävän arjen esittely on sen vuoksi ikävää, ettei siinä ole mitään jakamista, ei mitään saumaa, josta toinen "voi mennä sisään". Kaarina puhui radion "Taustapeilin pyöreä pöytä"- ohjelmassa, joka tuli eilen. 
Sielunsiskoni. 

***

Tänään jouduimme työtoverini kanssa tilanteeseen, jossa meihin kohdistettiin raivostuttavan väärää argumentaatiota, haastavaa ja vähän syyttävääkin paasaamista. Verenpaine nousi, mutta (miespuolinen) työtoverini kuunteli vaahtoamista täysin ilmeettömänä. Evänsäkään ei värähtänyt. Olen aiemminkin havainnut hänen olevan tässä erityisen hyvä
.
Kysyin tänään, mikä on salaisuutensa: kuinka kykenee pysymään coolina, vaikka nuppineulalla tökitään.
Tässä hänen reseptinsä:

Rec. Stooalaisen Tyyneyden Säilyttäminen
D.No I S.

Ajattele aktiivisesti jotakin aivan muuta asiaa niin kauan kuin sinua ärsytetään.

***

Alkaa olla 10 vuotta siitä, kun kävin Australiassa. Vanhat valokuvat putkahtivat silmieni alle. Näytän niistä muutaman tässä.

Tämä kenguru kirjaimellisesti hyppäsi pois kuvasta. Kenguruporukka ja muut eläimet asuivat tasmanialaisessa eläinpuistossa. Hyppivät ystävämme pompahtivat kerjäämään pähkinöitä. Pähkinäpussin sai ostaa alueen kojusta. Kyllä oli isäkenguru kookas! Hirvitti, kun se singahti viereen.

Äitikenguru ja lapsi pussissa

 

Tasmanian devil, pussipiru. Hellyyttävä, mutta vähemmän hellyyttävät hampaat.

***

Lopuksi Anna-lehdestä (nro 44/2013, ilmestyi tänään) Tami Tammisen elämänreseptejä hänen uudesta kirjastaan "Don Tami - My Story". Yritän myös samalla miettiä, kuinka ja missä tilanteissa ne olisivat toteutettavissa käytännön elämässä. Näitä neuvojahan on paljon. Harvemmin tulee sen pidemmälle mietityksi katekismuksen periaatteella "Mitä se on?".

-Rakenna hyvä itsetunto.

Miten se rakennetaan? Jospa yritän sanoa itselleni: olet hyvä, olet erittäin pätevä, wau kuinka taas häikäisit loistavalla suorituksellasi. Auttaako?

Entäpä, jos itsetunnossa ei nykyiselläänkään ole vikaa? Entäpä, jos sitä on vähän liikaakin?

-Opi kestämään häviö.

Mitä "häviöllä" tarkoitetaan? Että olin väärässä? "Hävisin" kassajonopaikan? Hävisin hedelmäpelissä 50 senttiä? Paikallinen urheilujoukkue hävisi?

Jollei harrasta kilpaurheilua tai muuta kisailua, on häviön kestämiseksi aika vähän tilaisuuksia.

-Päätä, että haluat voittaa.

Ks. yllä, sama ongelma. Mitä tarkoittaa? Kilpaurheilua? Toki tällä voidaan siis tarkoittaa myös symbolista voittamista (itsensä voittaminen), mutta mitä sellaista tänään on tapahtunut, jossa olisin voinut päättää voittaa? En keksi.

-Harjoittele uutterasti. Sama ongelma: harjoittele mitä? Pelaamista, juoksemista? Töitä? Kirjoittamista!

Pääsinpä lopputulokseen:

-> Harjoittelen uutterasti kirjoittamista ja päätän voittaa, opin kestämään häviön ja rakennan sen pohjalta (liiankin) hyvän itsetunnon!

***

Lopuksi joulunaluskuva Melbournesta 10 vuoden takaa. Tavaratalon ikkunan joulukuvaelmassa oli Jeesus-lapsen tilalla vompattilapsi, vanhemmat samaa lajia.