perjantai 20. kesäkuuta 2014

Juhannusmakkaroita



Lihamylly on ostettu jo ajat sitten, mutta siellä se vain on viettänyt vapaapäiviään pakkauslaatikossa. Oikeammin sanottuna: se odotteli apupoikaa Englannista, josta apulainen (sausage tube) lopulta netin kautta löytyi. Melko töisevää oli löytää Moulinex-lihamyllyyn makkarasuppiloa.

Olin päättänyt tursuttaa makkarat juhannukseksi. Tässä kuvakavalkadi ja ohjeita makkarantekoon. Ei ole vaikeaa, kun sen joskus on Marttojen makkaraillassa oppinut. Pari niksiä ja thäts it.




Itsetehty makkara

Aikaa kului ensikertalaisella n. 3 tuntia prosessin alusta loppusiivoukseen.

Välineet:

- lihamylly
- makkarasuutin
- siansuolta (teurastamolta tai lihatukusta, jotkut kaupat myös tilaavat ja olen kuullut, että sitä olisi myös pakasteena joissakin hyvinvarustelluissa ruokakaupoissa)
- iso kattila
- iso paistinpannu
- puuvillalankaa (myytiin lihatukusta)
- paistinlasta tai makkarapihdit
- parsinneula

Tarveaineet:

- 1 kg kassleria (au naturel, ei siis maustettua)
- minä laitoin pakasteesta vanhat karjalanpaistilihat myös
- sian palvikylkeä sellainen vakuumipalanen about 200 g
- 2-3 tl sinapinsiemeniä (morttelilla jauhettuja)
- grillimaustetta maun mukaan
- suolaa - " -
- 2 sipulia
- 4 valkosipulinkynttä
.... ja sitten voi laittaa mitä vaan: oliiveja, chilitankoja, sieniä, pippureita...you name it.
- jotkut laittaa myös öljyä tai kermaa tai kookosmaitoa

Tekeminen:

1. suoli laitetaan likoamaan raskaaseen suolaveteen (1 osa suolaa 9 osaa vettä about) noin 2 tunniksi

Suoli likoamassa
2. lihat paloitellaan kohmeisina eli kannattaa käyttää ne pakastimessa about 15-20 min tai ottaa osa pakastettuina (ja sopiviksi tötteröön meneviksi paloiteltuina siis)

3. sipuli silputaan ja kuullotetaan n. 4 rkl:ssa voita. Jäähdytetään (näillä keleillä ikkunalauta käy kylmiöstä).

4. kasataan uusi lihamylly...ja mietitään, että mikä heikkarin osa mihinkin tulee....


Makkarataikinaa
5. ajetaan ensimmäinen kierros myllyn läpi eli vuorovetona sipulikuulloketta, palvikylkeä ja tuorelihaa. O. samma sak en gång till. Eli makkarataikina ajetaan toosan läpi siis kahdesti.


6. ruuvataan suolisuppilo paikalle. Pujotetaan suoraan vedestä suoli makkarasuutimen päälle.
Suoli (tässä: 7 metriä) uitetaan suppilon päälle rypylleen.

7. tehdään solmu suolen päähän ja aletaan tukkia makkaramöyhöä ylätäyttöaukosta pulikalla sisään. Ja hups vaan, niin siinä siunaamassa se tursuaa makkarankuoren sisälle. Suolta pitää vähän avittaa purkautumaan suolisuppilon päältä ja toisaalta tursote ei saa tulla liian pinkeästi suolen sisään. Kun makkaran pituus on sopiva, sammutetaan kone. Kehitään suppilon päälle pujotettua suolta vielä hännäksi makkaralle ja pyöräytetään siihen solmu. Leivotaan makkaraa kuin pullaleetan lettiä sormien välissä oikeaan muotoon, pistellään parsinneulalla puolenkymmentä reikää sen kupeisiin ja nostetaan lautaselle odottamaan jatkokohtaloaan.

8. Ja taas solmu suoleen, pulikalla survosta myllyyn ja uutta makkaraa tursottamaan. Makkarat voi solmia myös puuvillalangalla, jos omien solmujen teko epäilyttää.

9. Kun kaikki suoli on käytetty ja toivon mukaan myös lihamassa loppunut samaan hetkeen, on aika miettiä kypsennystapoja.

Keittäminen:
makkarat laitetaan hiljaiseen veteen, jonka annetaan sitten hitaasti nousta pulpahtamispisteeseen, ei päästetä makkaroita täyttä vauhtia kiehumaan. Makkarat on siis pistelty parsinneulalla, etteivät halkea. Keittoaikaa on vaikea sanoa, kokin pitää itse arvioida, koska voisivat olla valmiit (20 min?).

Paistaminen:
Sama idea kuin yllä eli lempeä lämpö, makkaroiden pistely estämään halkeamista. Paistaessa makkaran sisällä neste kiehuu, sen näkee kuoren läpi. Siihen vaan parsinneulalla reikä, niin sisällä oleva neste suihkuaa korkealle (varaudu kannella).

Tässäpä lopputulos, hyvää tuli!

Makkarat - keitetyt tahi paistetut - kannattaa valmistaa edellisenä päivänä ja tarjoilupäivänä laittaa uuniin ruskistumaan ja kuoren rapeuttamiseksi. Grillissä saa vielä paremmin kuorelle lisää rapeutta. Ne palavat melko helposti suhteellisen vähäisen rasvamääränsä takia, tiedoksi saatettakoon tulia valitessa.

Maku on hyvä, rakenne tiukempi, sillä vehnä- tai muitakaan jauhoja en laittanut, enkä ohrasuurimoitakaan (jotkut laittaa).
Kana- ja lammasmakkara on vielä kokeilematta. Hirvenlihan kanssa tarvinnee runsaammin rasvaa eli silavaa joukkoon, pitää kokeilla sekin.

- Makkara on gourmet-ruokien kuningas meikäläisen mielestä! Bon appetit! -

t. Helga






Ei kommentteja: