tiistai 22. maaliskuuta 2016

Voi helevaatan helevaatta!

Kuva: Helga
Tämä blogikirjoitus on sitä toimintaa, mitä kana tekee, kun siltä otetaan jyvät nokan edestä. Se alkaa nokkia vasemman olkapäänsä ylitse raivokkaasti pelkästä kanamaisesta harmituksesta. Olen kanan kanssa samassa jamassa: tsemppiä kana!

@@@

Kas, nyt kävi niin, että joudun hyvän tovin odottelemaan erään tilaisuuden alkua eräässä tieteellisen yhteisön suuressa yksikössä eräässä etelä-suomalaisessa kaupungissa. Koska tiesin joutuvani täällä kaikuvilla käytävillä aikaani jonkun aikaa kuluttamaan, varauduin tekemään eräitä kirjallisia ja varsin kiireellisiä työtehtäviä säästyäkseni edes joltain osin vääntämästä sitä pääsiäisenpyhinä. 

Ool rait, ei kun kassit kumolleen jalan viereen, kone syliin ja haparoimaan vakiopaikaltaan laukun sivutaskusta toiminnan kannalta välttämätöntä usb-tikkua. Säilytän sen aina pikkuruisessa minigrip-pussissa tuossa laukuntaskussa. Käsi kopeloi taskua ensin huolettomasti ja kaivaa pussin esiin: huoh huoh, tuossahan se on. Mutta se onkin samassa taskussa asustava ikivanha minigrippi, jossa on puolenkymmentä kuivanutta karkkia. Käsi nappaa pussin takaisin sivutaskuun ja alkaa raivokkaaseen takaa-ajoon - tuloksetta. Päähän hiipii aavistus: tikku jäi työhuoneen pöydälle... Vielä uusi raivoisa taskunkaivelu silmäparia apuna käyttäen. No can do: aavistus varmentuu: ei tikkua! Tekisi mieli kiljaista niin, että tieteen kammion korkeat seinät kajahtaisivat: "EEEEEEIIIIIII!" Mutta suomalaiskansalliseen tapaan käännän tunnetilan pään sisäiseksi ja istun kylmän viileästi tiedekolosseumin penkillä ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Siinä me suomalaiset ollaan hyviä!

@@@

No, pääsiäinenhän on kärsimyksen aikaa. Pääsiäisen voi tällä perusteella käyttää osittain siis myös siihen toimintaan, josta luuli lomailevansa.

@@@

Vaan niin on olleet kelit hienot ja suosiolliset nyt useamman viikon, jotta saa olla kiitollinen! Aina pitää nimittäin olla kiitollinen, mitä nyt tälläisiä pieniä takaiskuja elon tiellä vastaan tuleekin. Ryhdyn ajattelemaan nyt kauniita kelejä, muistelemaan vanhoja hiihto- ja patikkaretkiä, tehtyjä melontaretkiä ja sen semmoista. Ehkä vietänkin muistitikkutoimien sijasta siis ihan pienen pätkän pääsiäislomaa tässä penkillä, pääni sisällä! Vaihtokauppa!

Hyvää pääsiäisen alusaikaa toivoo Teille,
Helga





4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pret-a-porter'n tikut alkoivat pysyä tallessa, kun ne alettiin kuljettaa pienimmässä Mari-pussukassa, joka on oikein korean värinenkin, pistää silmään pöydänkulmalta ja löytyy laukusta.

Helga von Köchel-Verzeichnis kirjoitti...

:D Hyvä neuvo Pret-a-Porterilta :D
t. H

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Itse ratkaisin asian laittamalla muistitikun avainmenperään. Jos nyt muistitikku on kateissa niin sitten ollaan kusessa muutenkin.

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/59515/gbsdq/Kingston-DataTraveler-Micro-3-1-64-Gt-USB-muisti

Helga von Köchel-Verzeichnis kirjoitti...

Hei Anonyymi,
tuo on hyvä idea! Avaimet tosiaan on hysteerisen tarkistuksen alaisena meikäläisellä, kun ilman niitä on ainakin työpaikalla täysin toimintakyvytön. Thänks!
H