Gyllene dagar - kuvia, kirjoja ja arkkitehtuuria

Helgan kuvavarastolta

Pääsiäisen pyhäpäivää!

Päivä on kulunut kirjallisissa töissä, joiden osalta viittaan edelliseen kirjoitukseen. Mutta ei hätää, pillit on nyt lyöty pussiin ja pussinsuu suljettu.

Hannu Väisäsen "Elohopea" kyttää työhuoneen sohvan reunalla vuoroaan. Ai, kun pidän terävistä havainnoistaan ja ihmiskuvauksistaan! Vaikka teksti ei aivan viimeisen päälle hiottua olekaan ja ehkä vähän jumittuu tiettyihin traumoihin (esim. Puolivälinkankaan kirkon alttaritaulu-tragedia), on perussävy kuitenkin hauska ja humoristisen sarkastisen lempeä. Siis juuri meikäläisen sielunmaisemaa, olenhan mitä lempein ihminen (heh).

Hannu kertoo alttaritaulutraumastaan tarkemmin edellisessä kirjassaan. Alttari herätti närää ja sitä myöten taiteilija sai palautetta, joka häntä selvästi vieläkin harmittaa. Kas tässä tuo alttaritaulu Pyhän Tuomaan kirkossa Oulun Puolivälinkankaalla.

Kuva: www.kolumbus.fi

Kirkko itsessään ei ole meikäläisen silmään kaksinen. Edustaa post-alvar-aaltolaista kliseemäistä (hui minua! ettäs julkeankin!) sarjaa, johon kuuluu useita julkisia rakennuksia Oulunkin seudulla. Raskaan näköisiä tiilikolosseja, mutta siihen aikaan olivat tosi chick. Näitä torppia piirrelleet arkkitehdit oli kaikkien huulilla, kun professori Reima Pietilän munima "Oulun koulu" oli silloin kova sana oululaisessa arkkitehtuurissa. Yks sun toinen oululainen nousukas haikaili näitä äijiä omakotitalonsa piirtäjäksi ja joku siinä aina onnistuikin. Jos nyt ei aivan kuumimpaa nimeä saanut kynän varteen, niin lähipiiristä ainakin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_koulu

Hannua lohduttelisin sillä, että kirkon yleisilmeeseen nähden alttaritaulu on piristys kiven sisässä!

@@@

Helgan kuvavarastoa. Olikohan Wienissä vaiko Salzburgissa, mene tiedä.

Paracelsus on wikipedian mukaan Philppus Thephrastus Aureolus Bombastus von Hohenheim (1493-1581) ja elellyt Salzburgissa, joten sieltä tämä on napattu. Paracelsuksen mukaan on olemassa kolme elementtiä: suola, rikki ja elohopea. Kas vain, tässäpä aasinsilta Hannu Väisäsen kirjaan. Kuvan olen ihan randomilla imuroinut varastoiltani.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paracelsus

@@@

Kas, sitä se Paracelsuksen puheeksi ottaminen tiesi: noitia liikekannalla. Pret-a-Porter näköjään liikkuu kalliilla kaarallaan lähimaastossa ja kilauttelee puhelintani.  Lienee jollakin lukuisista epämääräisistä retkistään, joista ei aina ota kukaan selvää. Neiti-ihmisten elämä on sellaista, villiä ja vapaata siis.

@@@

Kerron vielä lyhyen kuvauksen Lapista, jossa tuli piipahdettua päivänä muutamana. Oli nähkääs hauska sattuma! Kiipeilin tunturiin nousuvehkeilläni gps-kapulan johdattamana, kun yhtäkkiä metsän kätköstä laski lähes syliin naisihminen pertsasuksilla vauhdin hieman karattua. Hän huudahti: "Onko latu tuollapäin?" Katsoin ällistyneenä tuttua ääntä kohti: vanha luokkatoverinihan se siinä vuosikymmenten jälkeen! Ha haa! Niin on maailma ja Suomi pieni. 

Tunturissa oli yllättäen enemmänkin sakkia, vaikka alue on kaikkien hoidettujen ja ladutettujen reittien ulkopuolella. Osa oli nousukarvoilla liikkeellä, osa pertsasuksilla tai lumikengillä ja kantasuomalaisia, sillä venäläisten matkailijoiden määrä on Lapissa silminnähden romahtanut. Tunturikeskuksen kaupalla kuitenkin vielä kävi pieni tuulahdus venäläistä ilmapiiriä:D Kassatyttö nimittäin kommentoi kassaa jononpurkamista varten avaessaan: "Täällä on vapaa kassa - jos kiinnostaa!" Piti ihan varta vasten mennä sille kassalle havainnoimaan, jotta mikäs likka se tällä viissiin asiakkaiden viihtyvyyttä lisää. Kassalla seisoi kyllästyneen näköinen pitkätukkainen ja meikattu tyttö, joka sanoi venäläisittäin murtaen: "Kjaksikymentä-njeljä euroa". Rintapielessä luki "Jelena".  Venäläistä asiakaspalvelua ostajille, joidenka sisään kantamasta katteesta hänenkin palkkarahansa revitään.

Tähän loppuun vielä pääsiäisenväristä kuvamateriaalia. Älkää luulkokaan, että salaattiastia olisi minun pöydästäni. Noup noup. Se on tolokun ihimisten pöydästä, jossa sain kerran olla ruokavieraana. Muistelen kiitollisena!

t. Helga

Kuva Helgan varastoista.