![]() |
| Kuva: Helga |
Ensinnäkin selvyyden vuoksi pyytän ystävällisesti saata huomauttaa olevani vain harrastaja. Virallisia melonnanopettajia on ja he ovat ammattitaitoisia.
@@@
Moni säikkyy melontaa, koska melojissakin on näitä "wanna-be something"- tyyppisiä pskanjauhajia, joita liikkuu kaikkien harrastusten liepeillä. He käyttävät harrastusta pätemistarpeensa tyydyttämiseen. Nämä tyypit kailottavat ja diivailevat omasta mielestään asiantuntijoina. Ongelma: saattavat nostaa äkkinäisempien kynnystä hakeutua harrastuksen pariin.
Heidät erottaa jo alkeiskurssilla: kiilautuvat opettajan rinnalle neuvomaan tai höpöttävät mielestään jo hieman edistyneempiä harrastuskokemuksiaan... vaikka ovat kuitenkin tulleet alkeiskurssille. Jos opettaja on pätevä ja selkärankainen, hän kykenee palauttamaan henkilön rivistöön.
Onneksi näitä tyyppejä olen havainnut melojien joukossa poikkeuksellisen vähän jos vertaa vaikkapa golfinpeluuseen. Vielä suurempi on ero ratsastajiin, joissa vasta "asiantuntijoita" liikkuukin.
@@@
Virallinen välivinkki paikoista, joissa ammattitaitoiset melonnanopettajat toimivat:
1. Suomen Ladun melontakurssit
2. oman paikkakunnan melontaseuran kurssit.
Näiden opettajien opetuksessa voi useimmiten myös suorittaa ICF-suorituksia (International Canoe Federation), jotka puolestaan voivat olla melontaseuran jäsenyyden vaatimuksenakin.
Virallista melontaopetusta on siis saatavilla ja laji sopii ihan jokaiselle, joka osaa uida. Lajissa on sitten helpompia ja vaativampia ulottuvuuksia taidoista ja mielenkiinnon kohteista riippuen.
https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/muut-lajit/melonta.html
@@@
![]() |
| Kuva: Helga (Meloa voi tässäkin. Hurraa kanootti ja kajakki. Moottoriveneellä tai purjeveneellä ei ulotu tänne koskaan!) |
Kanootteja on monenlaisia. Kajakki on yksi kanoottityyppi.
Kanootista puhuttaessa tarkoitetaan tavallisimmin "soutuvenetyyppistä" purtiloa, jota melotaan yhdellä melalla puolelta toiselle. Siinä istuu yleensä kaksi paksumahaista ukkoa vihreät huopalierihatut päässä. Hatussa on sulka ja kanootissa lukee welhonpesä. Pojat on tulleet Mersumaasturilla Töölöstä ja heillä on mukanaan pakastettu sisäfilee, kalleinta konjakkia ja pikkusikareita. Toinen vaihtoehto: eräpirkko-eräeskopariskunta kalliit, pitkäputkiset kamerat kaulassaan. Kolmas vaihtoehto: puolihumalaiset nuoret iskäpullukat karanneina pikkulapsiperheestä poikien eräryyppiretkelle.
Kajakilla tarkoitetaan katettua purtta, jossa istutaan "sisällä paatissa hame päällä" ja melotaan sauvalla, jonka molemmissa päissä on lapa. Kajakissa istuu tavallisesti eräsirkkoja ja retkireinoja, joilla on lastiluukussa kuivamuonaa, raastettua mustajuurta ja biohajoavaa astianpesuainetta. Kuulun viimemainittuihin. Mutta minulla on myös sikspäkki oluttölkkejä ;D nuotiota varten.
Kajakeissa on myös parikajakkeja, joihin avec mahtuu mukaan. Lapsikin käy, jos osaa uida, eikä tarkoitus ole painella kauas ulapalle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kajakki
@@@
Melontaharrastuksen aloittajan muistilista:
-Tutki netistä, onko paikkakunnallasi melontaseura.
Tarkista Suomen Ladun melontakurssit. Ovat kai melontaseurojen kursseja hinnakkaampia. Melontaseuroilla on myös ilmaisia tutustumisiltoja.
Jos ei pääse kulkemaan, eikä melontaseuroja ole lähimailla, voi lähimmästä melontaseurasta aina tiedustella, piipahtaisiko joku innokas seuran meloja vaikka seuran kajakki mukanaan paikkakunnalla. Osa melojista nimittäin on intohimoisen innostuneita ja halukkaita jakamaan ilosanomaa. Kysyähän voi aina!
Melojat on pääsääntöisesti porukkaa, jotka ottavat uudet tulijat mielihyvin vastaan!
-Jos päätät aloittaa omin päin, kannattaa tutkia nettioppaita melonnan perusteista.
Esim tämä on hyvä:
http://www.kayakpaddling.net/fi/
Ja tässä oppia myös:
Ja tässä hauskuutta, jossa on myös totuuden siemen :D
@@@
![]() |
| Kuva: Helga (Tätä koskea emme meloneet :D ) |
Turvallisuus on a ja o melonnassa. Uintitaito on välttämättömyys, minkä järkikin sanoo.
Reskutuksella tarkoitetaan toisen pelastamista. En mene nyt siihen enempää, koska en osaa sitä kunnolla :o ! Aloitin melonnan kurssin jälkeen yksikseni isolla vedellä, jossa reskutus on omissa käsissä (tiedetään: ei hyvä). Tuolloin minulla oli todella massiivinen, leveäpohjainen kajakki ja aina mukana melakelluke, pumppu ja varamela ynnä pelastusseuran yhteystieto puhelimessa valmiina. Tuolloinen tankkerikajakkini kaatui vain kovalla ponnistelulla. En lähtenyt sillä isoihin aaltoihin koskaan.
Nyt kajakkini on kapea isojen vesien menijä, mutta silti olen edelleen varovainen, vaikka melontavuosia on jo paljon. Pidän silti mielessä hypotermian lait: ihminen selviää yllättävän lyhyen aikaa kylmässä vedessä kesälläkään.
Tavallisesti aloittelija ei kaadu kaukana ulapalla, vaan rannassa kajakkiin noustessaan. Järkevä äkkinäinen ei näetsen lähde suorilta isoille vesille tai tuuleen kaatuilemaan. Ylipäätään ei yksin alkuun paranekaan liipottaa mökkirantaa ja kuistilla istuvaa kaveria kauemmaksi. Kajakista täytyy ensin rantavesissä kaverin silmän alla opetella tulemaan pois kaatumalla tahallaan, jottei jatkossa panikoisi kajakin mahdollisesti kaatuessa. Sieltä kyllä pääsee ihan hyvin pois tavallisella aukkopeitolla ja koskikajakin tiukemmassa neopreenipeitossa on kahva, josta se kiskaistaan helposti irti.
Melonnassa ja ratsastuksessa on sama periaate: tasapainon keskipiste täytyy koko ajan olla päälaelta häntäluuhun. Tämän oppii kajakissa helposti, kun sivulle nojaamisesta saa rangaistuksen :D
@@@
Olen retkeillyt kajakilla paljon ja saitte viikolla hieman maistiaisiakin. Siinä tuli tehtyä ajatusvirhe. En keskittynyt tarpeeksi miettimään, enkä tutkaillut koskenlaskuasiaa. Läksin ajatuksella, että siittä vaan. Mutta olin liian kokematon käsittääkseni, ettei nykykalustoni istahda koskimelontaan. No, oppia ikä kaikki. Täytynee yrittää ostaa vanha tankkeri takaisin ;D Nuorimies, jolle tankkeri meni, ei ehkä kuitenkaan hyvää kajakkiaan myy.
@@@
Saattaa olla, että viikonloppuna hevoset saavat vielä rouskuttaa rauhassa ja ratsastelenkin vedessä. En ole mikään sen kummempi melonnan ihmelapsi, "seku vaan"-meiningillä luirin vesistöissä ja nautin siitä, mitä millään muulla systeemillä ei irti saa. Nimittäin olitpa pyörällä, kävellen, hiihtäen, purjeveneillen tai ratsastaen liikkeellä, et koskaan pääse niin lähelle eläimiä kuin hiljaa kajakilla lipumalla!
...innostuitko?
Voin kertoilla lisää, jos joku jaksaa kuunnella. Melontareissuilla on oppinut myös perusretkeilystä jotakin, vaikken mikään Paistuntureitten talloja olekaan, enkä yhtä hiihtovaellusta lukuunottamatta ole yövaelluksia tehnyt. Olenkin sellainen päiväretkien jotostelija, mutta ehkä kahden ruokavälin verran selviäisin vaelluksellakin. :D
Ulkoilemisiin,
Helga
![]() |
| Kuva: Helga (Tavaroiden kasailua laavuyön jälkeen) |




2 kommenttia:
Seurasin innolla melontareissuasi. Parhaat kokemukset ovat jälkeenpäin usein juuri kaikki vastoinkäymiset.
Ihanasti valaisit melonnan saloja. Pitkäpitkäaikainen haaveeni olisi opetella melomista ja nimenomaan kajakilla. Ehkä joskus...
Terv. Maarikka
Lähetä kommentti