 |
| Kuva netistä, nimi meni mielestä |
Nyt on kiirusta pitänyt, kun on ollut vähän hevoskauppaa ja samaan syssyyn ajautui sukulaismummu sairaalaan ja meikäläisen panosta tarvittiin siinäkin. Silmiä avartavaa on ammatti-ihmisen olla välillä siviilivaatteissa saattajan ja avustajan roolissa. Hahmottuu kupletin juoni ytimiä myöten. Esim. missä asukokonaisuudessa muori on päivystykseen lanssilla roudattu, oliko esim. kengät jalassa. Meinaan, että kotiinlähtökin on paljon helpompi, jos on kengät. Toki ne voi aina joku joutilas ajella hakemaan kaukaa kotipirtiltä. Entä sammuttiko joku kotipirtin valot lanssiin noustessa? Jäikö kenties kahvinkeitin itsekseen keittelemään?
Nostan hattua ambulanssien henkilökunnalle, joka jaksaa ja osaa huolehtia käytännön asiat! Myös maamme taksiautoilijoilla on iso rooli yksinäisten ihmisten auttajina! Soikoon Hoosianna heille korkeuteen saakka!
@@@
Jouluhedelmistä piti virkkoa tarina. Virkonpa sen näin ja tässä:
Olipa kerran mies, joka oli elänyt ainoana ja kovin odotettuna poikalapsena äitinsä, isänsä ja neljän sisarensa hellässä ja rakastavassa huomiossa. (Huom: kyse ei ole miehestäni tahi sukulaisestani. Onpahan vaan jossain kohtaa elämän kiitoradalla ohikiitänyt miesihminen.)
No, tälle miehelle olivat lapsuudenkodin rakkaat traditiot muodostuneet pakkomielteeksi olipa kyse sitten vapusta, juhannuksesta tai joulusta. Tietyt äidin iskostamat tavat eivät jättäneet miespoloamme rauhaan edes aikuisena. Eivätkä silloinkaan, kun omat piltit jo olivat kuusen äärellä kasuamassa. Yksi miehen joulujuhlan kiistattomista traditioista olivat jouluhedelmät! Ne tuli hankkia hyvissä ajoin ennen joulun juhlaa ja aattoiltaa.
Tästä sitten vääräleuka, sivistymätön moukka naapurinämmä kerrattain äityi kysymään, jotta mitäs nämä käänteentekevät ja ihmeelliset jouluhedelmät oikein ovat laatuaan? Kysymys sai miehen hämmästymään. Hän katsoi naista ällistyksen ilme kasvoillaan ja sanoi:
"Ne ovat tietysti...ne ovat omenoita ja appelsiineja!"
Omenoita ja appelsiineja herra paratkoon! Naapurin jalat-maassa-moukkanainen esitti tuohon yksinkertaisen jatkokysymyksen: "Kuinkas ne jouluhedelmät eroavat tavallisista omenoista ja appelsiineista?!"
Siinäpä se ällistys kiteytyi, kun ei siihen oikein vastausta löytynyt. Kun tätä ei tarinamme miespolo ollut koskaan tullut äidiltään kysyneeksi.
Sen pituinen se typerä tarina.
@@@
 |
| Joku aika sitten oli tälläinen sininen, sumuinen hetki. Oma kauneutensa tuossakin. |
Hauska se on ja kaunis, kuten hevoset aina. Ja iso kuin siirtolohkare.
Iloisia joulunvalmisteluita, palamattomia pipareita ja yöksi sammutettuja kynttilöitä teille toivoo
Helga
3 kommenttia:
Typeriä kysymyksiä jouluhedelmistä! :D Kaikkihan tietävät, että jouluhedelmät kuuluvat jouluun.
Yksinäisillä ihmisillä tosiaan sairastuminen rankkaa, kun kukaan ei välttämättä ole auttamassa. Taksikuskit ja ambulanssihenkilökunta varmasti joutuvat monenmoiseen tehtävään. Tänä adventtiaikana jouduin todistamaan, miten hienosti suomalainen terveydenhuolto toimii, kun hätä on suuri. Kiitos teille kaikille siellä terveydenhuollossa. Olette upeita ihmisiä.
Rauhaisaa joulun aikaa ja paljon iloa ja mukavia seikkailuja uuteen vuoteen
toivoo Risa
Vai jotta hevoskauppoja! Siinäs näit, sukulaismummu tietysti sai sydärin moisesta kuullessaan. Ei vaan oikeesti; toivottavasti mummukalle ei sattunut mitään vakavaa.
Miten ihmeellä se Heppa on saanut kaupattua ittensä sinulle? Kaikista varoituksista huolimatta (jotka siis ite olet itsellesi esittänyt) se on onnistunut hymyilemään sinulle voitokkaan hymynsä. Eipä siinä tietysti minulla ole sanan sijaa, kunhan nyt melkein ääneen ajattelen.
Mutta toisaalta, jos se on semmoinen asia, että haluat sitä pitkän itsesi kanssa käymäsi kädenväännön jälkeen, niin ei kun eteenpäin! Varmasti ratsastus on upea harrastus, hevonen huipputyyppi ja elämä sen kanssa liikunnallista, virkistävää ja lystikästä. On siinä kuitenkin yksi mutta: miten se pystyy kajakissa istumaan? Kastutte varmasti molemmat.
Jouluvalmistelut meillä on tehty, paitsi kinkku on vielä raaka. Kalat on suolattuna, toivottavasti niistä ei tullut tönkkömallisia. Savukalaa aion ostaa vielä huomenissa.
Kukat on ostettu, kynttilöitäkin iso liuta, kirjastossa käyty, eli mitään ei puutu. Odotellaan nyt, että se joulu tulisi.
Kyllä poppoota piisas tänään kaupungilla. Voi taivahan vallat, miten isoja ostoskärryjä saakin niin kukkurilleen. Aa-puu-wa.
Oikein mukavaa ja rauhaisaa joulua Helga sinulle, poppoollesi, Koiralle ja mahdollisesti Hepalle toivottelee
Monni
Ai niin, toivottavasti et ole ainakaan koko joulua töissä, vaikka ihmiset parhaansa yrittävät päästäkseen erilaisten ähkyjen ja muiden puhkujen takia päivystyshoitoa saamaan.
Hei Monni! Kiitos joulun toivotuksista ja hyvistä näkökannoista! Hevoskauppa on viittä vaille valmis. Nykäisen tuosta erillisen artikkelin ;D seuraavaksi.
Oikein hyvää joulua sinne teille!
t. nimimerkki Kajakki Myytävänä ;D
Lähetä kommentti