 |
| Tuossa en ole minä. Otin kuvan. |
Laittelen niitä tähän huvikseni ja voi tulla aiemmin nähtyjäkin otoksia, pahoittelen etukäteen.
Ihmiset ja lukemani mukaan jopa ammattikuvaajat käyttävät yhä enemmän kännykkäkameraa otoksiinsa. Mutta ainakin iPhone on semmoinen pirulainen, että nielee mukisematta valtavan määrän materiaalia, kunnes yhtäkkiä saa kovan närästyksen ja pistää luukut kiinni. Lisäksi Apple on puolestani päättänyt päivityksissä tunkea luuriini kaikenlaisia ohjelmia, joilla en tee mitään. Esim. "Terveys".
@@@
Tjaa tjaa. Nyt siinä näyttää käyneen niin, että amerikkalaiset tulivat epähuomiossa valinneeksi johtajakseen Suuren Vaihtoehtoisen Totuuden eli ihmisen, jolla ei kaikki mannekiinit ole pukuhuoneessa. Ja mitenkäs se tämä sotku sitten selvitetään? Kas siinäpä pulma - ja jos huonosti käy niin muodostuu pulmaksi koko maailmalle. Hesari kun kirjoitti Trumpista otsikon, että presidentti "heräsi ja twiittasi" ja kuvan alla luki, että Presidentti "soitteli" Saudi-Arabiaan, niin taidatkos rivien välistä tuon paremmin ilmaista. Tämä poika se soittelee ja twiittailee ihan omasta päästä.
Piti tässä sohvalla pohtia, miten tuollainen trumppimainen, mutta kansan itse valitsema sisäilmaongelmapressa hoidettaisi, jos olisi (on) sekoboltsi. Tavallisen työntekijän kohdalla asia hoidettaisi kaikessa hiljaisuudessa. Henkilö ohjattaisi ensin nk. projektitehtäviin tai nk. asiantuntijaksi ja siitä sitten pikku hiljaa avokonttoriin, josta alakerran ikkunattomaan koppihuoneeseen tajuamaan itse irtisanoutua. Vaan tuollaiset trumpetit voi olla vaikeampi luksoida ulos valkoisesta talosta. Kuka käy sanomassa, että kerää kimpsus ja häivy?
No, onneksi meikäläisen ei tarvi siitä huolehtia. On tässä muutenkin ihan tarpeeksi.
 |
| Taas ei pääse vasempaan reunaan ilman kuvatekstiä. |
Telkkaria tulee tuijotettua aamusta iltaan. Tai oikeammin sivusilmällä vilkuiltua. Luulen, että tuo kammottava Viidakkoperhe on meikäläisen kiusaksi viritetty ja loppuu heti kun palaan töihin (joskus sadan vuoden päästä).
Entäpä kaikenmaailman rakkausdieettihömppä, ou nou. Myytinmurtajat siihen vielä kaupan päälle, niin hellurei. Mutta onneksi on Sinkkuillallinen. :D Tuossapa tuo nytkin on menossa. Huh, mitä sotkua tuo lääketieteen opiskelija on saanut aikaan. Ja kattilat palaa hellalla - ei tule elvyttäjää tuosta tytöstä.
Arto Nybergin ohjelmassa oli tänään remuavan Remun lisäksi vapaasukeltaja Johanna Nordblad. Mielenkiintoinen haastattelu ja mielenkiintoiselta kuulosti lajikin. Älkää hätääntykö: saan itteni ihan riittävästi rikottua jo noissa hevoshommissakin. Mutta googlettaa piti Johanna ja löytyi mm. Vimeolta hieno pätkä lajista, jonka koukuttavuuden saatan ymmärtää. Nyt kun olen katsonut tänäänkin Ruotsin televisiosta jutun naisesta, joka hiihti etelänavalle, niin saatan jotenkin tavoittaa aavistuksen fiboista, jota ekstremistit hakevat.
Tässä linkki Johannan sukellusvideoon:
https://vimeo.com/181027959
 |
| Tässä kuva Johanna Nordbladin sukelluksesta. Suojelusenkelit jään reunalle vahtimaan! |
@@@
Lopuksi Svensk Damtidningin tuoreimman numeron tiedotuksia:
-Prinsessa Birgitta tupakansyömine kasvoineen täytti 80 vuotta. Tutkailin kuvaa, jossa myös muut Hagasessornat eli siskot ovat. Eihän hekään mitään tyttösiä enää ole, mutta ei heillä kellään pärstä ole noin rusinana. Ursäkta, Birgitta o. ja - må du leva! Vickan ei perheineen päässyt bileisiin, kun heidän piti perheen kanssa pitää jouluna Silvian takia keskeytynyt lomansa nyt. Eikä paikalla ollut Carl Philipkään, kun oli muijansa ja kersansa kanssa Kapkaupungissa.
-Kuningatar Silvian sisäpiiriin kuuluu monta harppua, jotka juuri matkailivat (-levat?) Silvian kanssa Verbierissä. Heitä yhdistää koti Östermalmilla ja jokunen kesäkartano siellä sun täällä. Kun Silviaa oikein ottaa päähän, hän soittaa Agnetalle. Agnetalla on Verbierissä joku kämppä, jossa Silvia ruukaa punkata toisinaan.
-Silvia ja Kalle näyttävät venyvän jonkun hautajaissaattueen joukossa. Piti oikein tsekata, kuka tämä edesmennyt merkkihenkilö oli, kun siitä ei saanut jutusta selvää. Carl Bildtkin oli vihreässä römppäulsterissa paikalla (voi noita ruotsalaisia, kun heillä on erilainen hautajaisetiketti). Wallenbergin suvun jäsenkin jossain henkkamaukka-tyyppisessä lösähtäneessä, sinisessä toppatakissa, OMG!
Vainaja oli Ulf Dinkelspiel, ruotsalainen rahamies, pankkiiri ja politiikassakin ollut mukana. Tuoni vei hänetkin, mikään maallinen kun ei ole pysyvää.
 |
| Kesäleirin hevosia laitumella. |
-Luxemburgin prinssi eroaa 10-vuotisesta liitostaan korkeassa 30 vuoden iässä (sic!)! No jo on nuorena pitänyt änkäytyä naimisiin tuonkin, Niin siinä sitten käy - eikö äiti varoittanut häntäkin?
-Mutta tämä oli mielenkiintoinen juttu Kalle-kunkun isän, Gustaf Adolfin kohtalosta! Tiesittekö miten kävi? Toki tiesitte, kerron kumminkin.
Kalle Kustaa oli 9 kk ikäinen, kun isänsä sai surmansa Kastrupin lentokentällä (Köpiksessä siis) koneen pudottua heti nousuyrityksen jälkeen. Kone tuli Hollannista, jossa silloinen kunkku Gustaf Adolf oli ollut villisianmetsästysreissulla (eikö niitä sikoja olisi löytynyt lähempääkin?). Kone teki välilaskun Kastrupissa, jossa oli kova tuuli. Sen vuoksi koneen peräsimiin laitettiin tilapäinen"jumitussysteemi". Mutta voi onnetonta: yksi jumite unohtui ottaa pois! Ja viuh ja pläts, kone lensi kenttään.
Ruotsissa kuninkuus oli sidottu miessukupuoleen, joten ei kun Lilian hyllylle ja Bertil puikkoihin kunkuksi, kunnes Kalle Kustaa kasvoi aikuiseksi, jolloin sitten Lilian ja Bertil tunnetusti saivat vasta toisensa. Mutta siinä meni lapslykky 30 vuodessa. Mikä love story-tragedia!
Carl Gustaf puhuu hyvin avoimesti tästä isätragediasta jossain elämänkertakirjassa. Äitinsä Sibylla ei koskaan kärsinyt puhua miehensä kuolemasta, joten asia oli perheessä vaiettu juttu. Se oli askarruttanut Kalle Kustaata kovin.
Mutta hyvänen aika, nyt omaishoitaja tuo kahvia ja Runebergin tortun,
joten: son moro!
Kuulumisiin,
Helga
2 kommenttia:
Hyvää iltaa sinne sohvavankilaan! Itse vapauduin omasta vankilastani pari päivää sitten. Tuomioni kesti tasan kaksi viikkoa. Sain ehkä niskottelun vuoksi hieman kovennettua, mutta ohi se kauheus nyt on. Huhhuh. En tietenkään päihitä sinun tuomiotasi, mikä kuulostaa nyt kyllä kohtuuttoman mojovalta sekin.
Oli kyllä kaikkien muistissani olevien flunssien äiti, hyvä että kuitenkin jäin henkiin, vaikka välillä luulin että toisin käypi. Tämmöisellä vanhalla muorilla lähes 39 asteen kuume ynnä muut karmeat yskät ynnä pakotukset oli kova koettelemus. Yritin ja yritin syödäkin, mutta ei vaan laskenut. Mutta nyt on tauti voitettu ja edelleen siis hengissä.
Kuinkas on oma kuntosi? Ilmeisesti ei teilläkään paljon tanssahdella eikä ratsastella. Mutta patsastella kyllä voit, kun omaishoitajasi hyvin hoitaa ja "palvelee"! Onkos tiedossasi jalan parantumisaikataulua? Onhan siitä loukkaantumisesta kuiteskin jo useita viikkoja, en muista tarkkaan. Toivottavasti kaikki toipuminen sujuu ilman lisäkomplikaatioita.
Mutta trumpetistista olen kyllä minäkin kauhuissani. Mitä ihmettä hän mahtaa oikein keksiä maailman pään menoksi! Kun keksii ja keksii aina vain lisää juttuja, millä meitä ja heitä järkyttää. Miten kummassa ne jenkit noin Mahtavan Mahtailijan valitsivatkaan! Herra siunakkohon ja varjelkohon meitä.
Tosin eipä täällä kannata ruveta panikoimaan, kun asiaan ei voi mitenkään vaikuttaa. Mutta kovat on miehellä kujeet. Mutta osaa hän kuitenkin kaunolla kirjoittaa ainakin nimensä. Se on meitsinkin tv:ssä näytetty 1000 kertaa, kun Hän ylpeänä kirjoituksensa esitteli. Kuin 4-vuotias, joka näyttää äiteelle, että kato kun osaan...ja tosiaan soittelee ja tviittailee sinne tänne.
Mutta toispäivänä kauppareissullani ostin taudin voittamisen kunniaksi ja juttelukaveriksi monta eri väristä kevätesikkoa lasivatiin pöydälleni ja ilolla olen niitä katsellut ja sormenpäällä ruukkuja tökkinyt, että osaisin lirauttaa vettä niille just sopivan määrän. Tarkkaa touhua.
Siinähän mun aikani sitten pääasiassa kuluukin, onneksi kirjastosta hakemassani kirjapinossa on vielä yksi ihan lukematon kirja. Pitää varmaan huomenna tai lauantaina hakea niitä lisää, ettei tule tollikko.
Vointeja!
Monni
Kiitosta Monni! Hyvä, että tautisi on voitettu!
t. H
Lähetä kommentti