Ydinviesti: pieni rupeama jumalaista omaa rauhaa, puolenkymmentä laatuolutta (köhöm) ja saunomista. Paatilla liipottelua, hyvää ja huonoa keliä ja koluamista oudoissa paikoissa erään harrastuksen tiimoilta.
@@@
Eilettäin, kuten Oulussa ruukataan sanua, kävi niin, että läksin paatteineni tutkailemaan pääsyä erääseen vesistöön noin 60 kilometrin päähän majapaikasta. Kymmenkunta kilometriä ajettuani vaati bensamittari huomiota. Rahapussi oli kämpillä, mutta bensakortti mukana, joten ei tarvinut palata takaisin. Parinkymmenen kilometrin lenkki piti kuitenkin tankille tehdä. Reittikin muuttui ja jouduin sotkuisille pikkuteille, joilla kaikesta huolimatta oli liikennettä. Joko kanalintujen metsästys alkoi? Kalamiehiä? Ajelivat maastureillaan niin kiinni perälautaan, että väistelin tienposkeen tuon tuosta, kiire kun ei ollut mihinkään.
Päätin pikkusillan kohdalla piipahtaa sillan alla ;D huvikseni (D4T21/2). Arvasinkin, että saan roikkua rakenteissa ja työnnellä käden kainaloa myöten sokkokoloihin tuloksetta. Kamppeet vain kuraantui, mutta olipa vesikin ihan liki. Joutsenet huutelivat sillankorvassa toisilleen, että mikä hullu siltainsinööri tuolla roikkuu.
Palasin maanpinnalle, suojasin etupenkkiä ja livahdin autoon kaasuttelemaan eteenpäin tarkoituksena etsiä aiemmin kartalta bongattu etäinen veneenlaskupaikka. Siinä ajellessa peruutuspeilissä vilahti jotakin. Alkoi raksuttaa: käsineet taisivat jäädä auton katolle. Käännös takaisin ja toinen hanska näkyi keskellä kuraista tietä, mutta toista ei missään. Palaillessa tulojälkiä takaisinpäin tuli vastaan leveäpyöräinen, mutainen traktori. Hanskakin löytyi läheltä siltaa. Traktori oli ajanut sen päältä.
@@@
Rantaa etsiessä tie meni kovin kapeaksi ja tuli yllättäen maalaistalon pihapiiriin, jonka keskeltä se näytti etenevän. Talonväki puuhasteli pellolla (perunannostossa?), eikä -kumma kyllä- kiinnittänyt minuun mitään huomiota. Niin oudoksi mutavelliksi ja puskaksi tie meni, että sompailin auton takaisin pihaan neuvoa kysyäkseni. Kyllä, siellä veneenlaskupaikka on, neuvoi vaimean oloinen täti-ihminen. Ei kun takaisin mutapuskiin, josta ranta löytyi. Veneenlaskupaikkakin oli sopivaa mallia. Mutta voi onnetonta. Tuuli oli tällä välin voimistunut ja muuttunut puuskaiseksi. Aalto nosti harjaa ja vesi kiehui ja kuohui siinä määrin, että päätin istahtaa rantakivelle kahvittelemaan ja miettimään. Istuskellessa kävi selväksi, että pysyisin kyllä pinnalla, mutta jäätävässä puuskatuulessa ei ollut innostusta lähteä vesille taistelemaan tietään eteenpäin. Menen siihen hienoon, autioon saareen joskus myöhemmin. Elämässä pitää oppia luopumaan nähkääs :D
![]() |
| Tämä kuva on ihan muualta, mutta hieno paikka tämäkin. |
Hyvää pyhää teille toivoo,
Helga
Ps. onko siellä ketään? Kysyn vaan, vaikka jatkan kirjoittamista siitä huolimatta.



2 kommenttia:
Kyllä täällä ollaan. Mökillä kolmatta päivää omassa rauhassa, huomenna pakko mennä kotia kohti. Pätkätyöläisyys päättyy vakituiseen paikkaan - 55-vuotiaana! LIenee ihme. Tosin, yli kaksi vuotta pätkää samassa työssä on tehty ilmeisesti kunnialla, koska halusivat vakinaistaa.
Marjastettu, sienestetty (laiha saalis), saunottu ja mietitty. ILma kirkastui tänään, yöstä tullee kylmä (huom: potentiaali). Näkyisiköhän tähtiä, tai jos oikein onnekas olen, revontulia.
Hyviä lomia myös sinulle!
Maarikka
Onnea Maarikka työn vakinaistuttua! Vallan ja aivan loistavaa! Taas osoittautui vääräksi väite, ettei "iäkkäämpänä" (55v iäkäs? pöh!) enää työllisty. Yksi vanha proffa sanoi opiskeluaikanani, että hyvälle töitä löytyy aina. Olkoonkin, että oli raaka kommentti ja moni paheksuu, mutta niin hän sanoi.
Meikäläinen ajeli eilen retriittipaikasta kotiin. Aamusta oli taas työpäivä edessä. Se alkoi klo 8. Kotiin palasin klo 21. Mutta onneksi takana on pidennetty viikonloppu, niin hyvin jaksaa. Odottelen nyt, pitääkö iltayöstä tai peräti aamuyöstä (huh, kädet kyynärpäitä myöten ristiin!) palailla työpaikalle. Vähän jo sieltä soiteltiin ja hätyyteltiin juuri kun nousin autosta kotipihalle. Saapa nähdä miten yön mittaan käy. Aamusta siellä joka tapauksessa on oltava, kävi yöllä miten kävi.
...no, ammatinvalintakysymys, totta totta! Ja ihan oikein, mitäs tukkii lääkikseen ja lääkärit tienaa ihan liikaa ja se on pelkkä ammattikoulu ja ihan leuhkaa sakkia ja ylimielisiä ja töykeitä ja luulee olevansa vaikka mitäö ja naapurinämmä se vaan hevosia ostelee ja semmoista se on lääkäreiden elämä kun rahaa tulee kuin roskaa eikä tarvi olla edes töissä ja ittepähän haluavat päivystää (valetta muuten!!! se lukee työehtosopimuksessa että pakko on) ja pälä pälä... Tämmöistä kuulee ja lukee mielipideosastoilta. Ylentää aina mieltä, jos päästää korvien väliin. Parempi kun antaa mennä vetenä hanhen selästä.
Suomessa valmistuu nyt ennätysmääriä lääkäreitä ja ulkomailla opiskelee 900 suomalaista lääkäriksi ja Suomessa opiskelijoita otetaan sisään 700 opiskelijaa vuosittain . Että kohta on lääkäreitä joka pirtissä! Mutta erikoislääkäriksi valmistuminen kestää 12 vuotta, 6 v lääkistä ja 6 valmistumista, tekee 12 yhteensä. Erikoislääkäreistä on jo nyt pula (ei kaikilla erikoisaloilla, joillakin on tunkuakin), joka tulee pahenemaan ja jatkuu vielä pitkään. Että kun olen eläkeläinen ja sairas, ei mulle eikä sulle ole niin paljoa erikoislääkärin aikaa kuin tällä hetkellä sairailla on. Eletään tällä.
Kiva kun reagoit blogiin Maarikka! Iloa ja eloa!
Helga
Lähetä kommentti