Täällä sitä saa ihminen olla rauhassa. Ei tule sukulaisperhe yllätysvierailulle, eikä työkaveri kerjää mahdollisuutta käydä parin päivän ilmaisella lomasella miehensä kanssa, "kun lomamökit on niin kalliita vuokrata nykyään".
Kamppeita tuonne on vähän hankala roudata, mutta mökin takaosassa on pieni veivi, jolla rompetta voi nostella pienellä korilla ylös mökkihin. Vaikka esim. kaljapullojen vinssaaminen on vähän työlästä, on mökin asemoinnissa se hyvä puoli, että esim. hirvet havaitsee helposti sivuikkunasta tiirailemalla. Hirvikiväärihän tuolla joka tapauksessa täytyy kaiken varalta olla jo ihan turvallisuussyistäkin. Karhut on nykyisellään näetsen sen verran kovia kiipeilemään, ettei otsolle ole juttu eikä mikään kipaista illanpäälle vähän tervehtimään.
Kovalla tuulella on jonkun verran tekemistä ja saa sanoa, että hatustaan joutuu aika ajoin kiinni pitelemään ynnä pedistään, ettei tule nk. lentopetiä (ks. selitykset alla). Kaljapullot onkin viisain sijoitella tarkasti semmoiseen paikkaan, etteivät puuskaisella kelillä kellahda kerrassaan hyllynreunan yli laattialle. Matot on naulattu kiinni, että pysyvät kuosissaan ja se helpottaa siivoamista mitä merkittävimmässä määrin, kun ei tavan takaa tartte ryhtyä niitä ulkona kopistelemaan.
Tykkylumen kanssa oli vähän propleemaa ja meinasi katto kerta kaikkiaan linttautua sisään, mutta tiukasti pystysuorahan pitelemällä sai mökin takaisin ryhtiinsä. Kallellaan se on, mutta turhan vaativainen ei sentään kannata olla tässäkään asiassa.
Hyysikkä on muutaman kuusen päässä samoissa korkeuksissa. Siellä voi rauhassa istuskella ovi selällään, sillä mitään kulkijoiden ruuhkaa alueella ei ole.
@@@
lentopeti = juopottelun jälkeen makuulle käydessä ilmenevä sängyn lentoon lähteminen. Voidaan hillitä tahi tyyten estääkin laskemalla toinen, mutta vain toinen, jalka lattialle. Sillä toimella saamme pedin kätevästi kiinnitetyksi tukevasti lattiaan. (Samassa huoneessa on toisinaan myös tehtävänsä väärinkäsittänyt kattolamppu, joka arvelee olevansa tuulettimen propeli.)
@@@
Eilisiltana latvukseen soitteli vanha kaveri, joka on kova tyttö hiihtämään. Häntä ei pitele pakkaset, eikä vesikelit, vaan hiihtää lätäköistäkin läpi niin, että rapa roiskuu. Kerroin hänelle tapauksen, joka sattui eilispäivänä. Jouduin nimittäin tilanteeseen, että ladulle pysähdyttyäni ilmestyi kantapäiden taakse isännänmölli, joka oli (sääkin pirun huono) niin kärmeissään joko a) itselleen b) yhteiskunnalle c) elämälle, että hän oli päättänyt noudattaa koululaisten aikanaan rallattamaa mottoa:
"Ei väistytä, ei väistytä!"
Muistattehan poikalasten entisvanhan huvittelun, jossa ideana oli muodostaa useamman pojan rivi ja lähteä kolaamaan kaikki vastaantulijat huutamalla taisteluhuutoa: ei väistytä!
Isännänmöllillä oli ehkä jääneet koulumuistot alitajuntaan, sillä hän kirjaimellisesti oli hiihtää ylitseni ellen olisi väistänyt oikealla puolellani olevaan umpihankeen. Äijä veteli ohi naama norsun...lla, mulkaisi vihaisesti ohimennessään ja suksi tiehensä. Olin sanalla sanoen ällistynyt: tähänkö on tultu! No, kansallisuus ja paikkakuntalaisuus jäi epäselväksi, kun k*sipää ei sanonut sanan sanaa. (Ei edes kiitosta.) Saattoihan se olla joku ulkomaalainenkin - laitetaan vaikka ruotsalaisten syyksi. (Suomalainen hiihtopukumerkki sillä luki takissa ja malli semmoinen 10 vuoden takainen, että kantasuomalainen mölli se oli.) Ois pitänyt kampata sauvalla.
 |
| Mä olen yrittänyt ryhtyä prouvain tavoille ja siirtyä valkoviiniin pikkurilli ojossa. Mutta oli miten oli, niin olut on ihan super. |
@@@
Hiihtäminen on ihan reikäpäistä hommaa. Kraah-kraah kraah-kraah vaan rahnustetaan eteenpäin kuka mitäkin vauhtia ja milläkin tyylillä. Ei katsella sivuille, ei taivaalle, ei mihinkään, krahnustetaan vaan ikään kuin jotkut pöljät vailla mitään järkevää ajatusta. Monella lienee mielessä, että kun saa nämä kilometrit suoritetuksi, pääsee a) saunaan b) syömään c) kaljalle d) humpalle e) sielunrauhaan, että tulipa päivän suorite tehdyksi ja taivaspaikka on lunastettu.
Mutta yksi on homma ylitse muiden tässä hiihtohelvetissä. Ihan pelastus, etten sanoisi. Ja se on siinä, kun laittaa romuluiset jokapaikan sukset jalkaan, ottaa laajasompaiset teleskooppisauvat, lyö repun selkähän ja suksii hevonjeeraan pois ihmisten silmistä ja kiillotetuilta latuverkostoilta. Humpsii hankea hiljalleen, kattelee naavaa puiden oksilla, ihailee taivasta ja kuulostelee metsän eläimiä. Näkee teeriä, jotka nousevat kiepistään. On naakkoja ja haukka kaartaa taivaankantta. Viime keväänä oli kliimaksi, kun olin maastossa pyörän kanssa ja kotka kaarteli yläpuolella. Wau! Siinä on meikäläisen huippuhetket. Että mä odotan kevättä, kun hanget alkavat sulaa ja purot solista! Silloin mä heitän repun selkään ja lompsin semmoisille paikoille, joissa ei rinnerokki raikaa, eikä vastaantulevien peililasit häikäise.
Hyviä latuja itse kullekin
toivoo Helga
2 kommenttia:
Voi Helga! Kiitosta taas täältä suuresti lähettelen; kyllä nämä sun juttus on niin mukavia! Hihittelen täällä ittekseni tätäkin kirjallista tuotettasi lukiessani :)
Ite en kyllä hiihtele minnekään, kun sukset on olleet varaston vintillä jo vuosia. Tarttis varmaan hankkia sellaiset sukset, joissa on karvaiset jalkapohjat, ettei tarttis yrittääkään voidella niitä. Vois edes joskus olla menevinään hiihtämään.
Mutta se sun metsämökki on tosi upea, oikein ilmastoitu ja kaikki!
Hyviä retkiä vaan ittelles!
Terveisin Monni
Kiitos Monni!
Löin metsämökin oven säppiin ja kiidän jo pitkin Suomi-neidon kuvetta toiseen suuntaan eräässä kulkuneuvossa (kyydissä). Ostapa karvaiset menopelit ja pyörähdä hangella. Mutta pysy hitossa pois kiireisempien tieltä.
Terveisin Helga
Ps. Hekottelen ittekseni sisäänpäin tässä kulkuneuvossa nk. tilannekomiikkaa ja Jumala rankaisee-elämänfaktaa. Yks jeppe huusi bisnesasiaansa tuossa tunnin verran niin, että korvakulokkeita piti huudattaa täysillä, jotta ääni peittyi. Vaan niinpä kävi, että hänen viereensä tuli jostakin välipysäkiltä tyyppi, joka karjuu jotain afrikkalaiselta vaikuttavaa kieltä kännykkäänsä. Sitä saa, mitä tilaa. Jään onneksi kohta kyydistä ja jätän keskenään karjumaan nämä mölyapinat - siis tarkoitan toki vain ja yksinomaan tuota kantasuomalaista äijää ja kaikkia kantasuomalaisia, en missään nimessä afrikankielen huutajaa, hänhän on sakrifioitu nimittelyltä toisin kuin meikäläiset, eikö totta ja anteeksi).
Lähetä kommentti